Verovapaa lahja opiskelijalle

Voit tukea opiskelevaa läheistäsi taloudellisesti monin tavoin – eivätkä vero­seuraamuksetkaan rasita. Monesti luullaan, että verottomia elatuslahjoja voi antaa vain alaikäiselle lapselle, mutta niitä voi antaa myös täysi-ikäiselle. Velka-asioissa on kuitenkin syytä olla tarkkana.

Tiesitkö, että voit omalta pankkitililtäsi maksaa opiskelemaan lähteneen lapsesi tai kenen tahansa läheisesi elatukseen liittyviä laskuja verotta?

Nuori voi käyttää myös omistamaasi asuntoa ilmaiseksi tai voit antaa hänelle kohtuuhintaisia huonekaluja lahjaksi. 

Moni tietääkin, että verottomia lahjoja voi antaa haluamalleen henkilölle alle 5 000 euron arvosta kolmen vuoden aikana. Omaisuuslajilla ei ole merkitystä. Verovapaa lahja voi olla yhtä hyvin selvää rahaa kuin muutakin omaisuutta.

Kultakin lahjanantajalta kullekin lahjansaajalle annettu lahja verotetaan erikseen. Niinpä kumpikin vanhemmista voi erikseen antaa kullekin lapselleen 4 999 euroa verotta. Verovapaan määrän voi antaa myös kenelle tahansa muullekin henkilölle. Sukulaisuussuhteella ei ole merkitystä, kun lahja jää alle verotettavan määrän.

Saman lahjansaajan kolmen vuoden aikana samalta lahjanantajalta saamat lahjoitukset lasketaan yhteen ja mahdollinen lahjavero lasketaan tämän yhteismäärän perusteella. Kolmen vuoden jakso lasketaan päivästä päivään. 

Esimerkki: Martti on saanut isältään 4 999 euroa 1.6.2022. Seuraavan kerran isä voi antaa Martille verottoman lahjan kolmen vuoden kuluttua 1.6.2025.

Kun maksat omalta pankkitililtäsi toisen henkilön koulutukseen, kasvatukseen tai elatukseen liittyviä kuluja, lahjaverosta ei tarvitse huolestua. Laissa asia on muotoiltu siten, että lahjaveroa ei makseta siitä, mitä joku on käyttänyt toisen kasvatusta tai koulutusta varten tai toisen elatukseksi taikka muutoin antanut toiselle näihin tarkoituksiin sellaisessa muodossa, että lahjansaajalla ei ole mahdollisuutta käyttää lahjoitettua määrää muihin tarkoituksiin.

Rahaa ei voi korvamerkitä koulutus- tai elatuskäyttöön. Käytännössä koulutus- ja elatuslahjojen verottomuus edellyttää sitä, että saaja ei saa rahavaroja käyttöönsä koulutus- ja elatusmenojen kattamiseen, vaan lahjoittaja maksaa saajan puolesta esimerkiksi kurssi- ja lukukausimaksuja suoraan koulutuksen järjestäjälle. Olennaista on, miten lahjansaaja on tullut sidotuksi käyttämään lahjana saadut varat kasvatukseen, koulutukseen tai elatukseen.

Verottomuuden edellytykset eivät täyty vielä sillä, että siirrät opiskelevan nuoren tilille rahaa ja kirjoitat tilisiirron viestikenttään, että lahjarahat on käytettävä elatus- tai koulutuskulujen maksamiseen.

Erikseen laadittavaan lahjakirjaan merkitty lausuma varojen antamisesta elatus- tai koulutustarkoitukseen ei myöskään riitä, koska lahjansaaja voisi käyttää varat muuhunkin tarkoitukseen.

Näissä tilanteissa ei ole kyse verottomasta elatus- tai koulutuslahjasta edes silloin, kun pystytään luotettavasti osoittamaan, että lahjansaaja on kuuliaisesti käyttänyt saamansa varat lahjanantajan edellyttämällä tavalla elatus- tai koulutuskulujensa maksamiseen.

Tällaiset lahjat ovat tavallisia rahalahjoja, joiden lahjaverottomuus riippuu 5 000 euron rajasta sekä edellä mainitusta kolmen vuoden säännöstä. Toki tuohon rajaan asti voi opiskelevalle nuorelle lahjoittaa omaisuutta verovapaan elättämisen ohella. Vaikka maksat nuoren elantomenoja suoraan niiden laskuttajalle, voit tämän lisäksi halutessasi lahjoittaa hänelle mitä tahansa omaisuutta alle 5 000 euroa kolmen vuoden välein.

Monesti luullaan, että verottomia elatuslahjoja voi antaa vain alaikäiselle lapselle. Elatuslahjan saajan iällä ei kuitenkaan ole merkitystä. Alaikäisillä lapsilla on suorastaan lakiin perustuva oikeus saada elatus vanhemmiltaan. Koska vanhemmat ovat velvollisia elättämään alaikäisen lapsensa, tällainen elatus ei voi olla lahjaa ollenkaan ja niinpä se jää jo tällä perusteella lahjaverotuksen ulkopuolelle.

Vanhempien elatusvelvollisuus lakkaa, kun lapset kasvavat aikuisiksi. Koulutus- ja elatuslahjojen verottomuus mahdollistaa nimenomaan täysi-ikäisten lasten taloudellisen tukemisen verottomasti.

Monelle on myös yllätys, että sukulaisuudesta riippumatta, kenen tahansa koulutusta voi tukea tai ketä tahansa lähimmäistä voi elättää verovapaasti. Elätettävän ei siis tarvitse olla oma lapsi. Voit tukea esimerkiksi kummilastasi verovapaasti.

Verottomuus ei edellytä avustuksen tarvetta. Opiskelevalla nuorella voi olla paljonkin omia tuloja tai varallisuutta jo entuudestaan, joilla hän tulisi vallan mainiosti toimeen ilman kenenkään muun taloudellista tukea. Silti joku toinen voi maksaa koulutus- ja elatuslaskuja hänen puolestaan. Tällaisten lahjojen verottomuus ei siis edellytä minkäänlaista tarveharkintaa taloudellisen avun suhteen.

Koulutus- ja elatuslahjojen verottomuus on myös euromääristä riippumaton. Suomessa yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten lukukausimaksut ovat suuruudeltaan vielä varsin maltillisia, mutta ulkomaisten yliopistojen lukukausimaksut voivat olla useita kymmeniä tuhansia euroja. Voit silti huoletta maksaa niiden lukukausimaksut opiskelevan nuoren puolesta suoraan oppilaitoksille, sillä koulutus-, kasvatus- ja elatuslahjojen suuruudelle ei ole laissa asetettu euromääräistä ylärajaa.

1. Koulutus

Koulutuksesta aiheutuvat kulut ovat yleensä helposti määriteltävissä. Edellä mainittujen lukukausimaksujen lisäksi niitä ovat esimerkiksi muut kurssimaksut sekä oppikirjojen ja muunlaisen oppimateriaalin tilausmaksut.

2. Vuokra

Elatuksesta johtuvat kulut ovat sen sijaan epämääräisempi kokonaisuus. Tyypillinen esimerkki verottomasta elatuslahjasta on asunnon vuokran maksaminen asukkaan puolesta. Ja lahjahan on veroton vain sillä edellytyksellä, että maksat vuokran suoraan vuokranantajan tilille etkä suinkaan siirrä vuokraa varten rahaa lahjansaajan eli vuokralaisen tilille. Tällöin lahjansaaja voisi käyttää rahat muuhunkin kuin vuokran maksuun.

3. Hoitovastike

Jos opiskelija sattuu asumaan itse omistamassaan osakeasunnossa, mielestäni asunnon hoitovastike pitäisi voida maksaa verottomasti hänen puolestaan suoraan asunto-osakeyhtiölle. Hoitovastikkeen maksaminen elatuslahjana rinnastuisi näin vuokralla asuvan vuokran maksamiseen. Sen sijaan rahoitus- ja pääomavastikkeiden maksaminen ei täyttäne verottoman elatuslahjan edellytyksiä.

4. Sähkö, puhelin, kotivakuutus, päivittäistavarat

Muita opiskelijalle annettavia elatuslahjoja voisivat olla esimerkiksi sähkö-, puhelin- ja kotivakuutuslaskun maksaminen hänen puolestaan. Myös päivittäiset ruokaostokset jos mitkä ovat elatusmenoja. Niiden maksamisessa toisen puolesta on vanhastaan ollut se ongelma, että ruokakaupassa paikan päällä tehtävistä ostoksista ei saa jälkeenpäin maksettavaa laskua. Niinpä sinun on lähdettävä nuoren kanssa yhdessä ostoksille ja maksettava hänen ostoksensa kassalla. Sama on pätenyt muidenkin päivittäistavaroiden, esimerkiksi vaatteiden hankintoihin.

Tähän ongelmaan on tuonut helpotuksen mahdollisuus shoppailla päivittäistavaroita verkkokaupoissa yhdessä opiskelijan kanssa. Voit tilata verkossa esimerkiksi kassillisen ruokaa, maksaa ostoksen suoraan verkkokaupalle ja valita ruokakassin toimitusosoitteeksi opiskelijan kotiosoitteen. Näin täyttyvät verottoman elatuslahjan edellytykset. 

5. Lahjoititko auton?

Säännös mahdollistaa kulujen maksamisen, ei sen sijaan opiskelijan varallisuuden kartuttamista omaisuutta hankkimalla. Et siis voisi ostaa esimerkiksi lapsellesi verottomana elatuslahjana autoa, vaikka hän tarvitsisi autoa päivittäiseen kulkemiseensa.

Kuten edellä on todettu, elantomenojen maksaminen ei kuitenkaan vähennä 5 000 euron alle jäävien verovapaiden lahjojen määrää. Vaikka maksat lapsesi elantomenoja suoraan laskuttajalle, voit tämän lisäksi halutessasi lahjoittaa hänelle vaikkapa alle 5 000 euroa maksavan käytetyn auton, kunhan et ole antanut hänelle muita niin sanottuja tavallisia lahjoja kolmen vuoden sisällä.

Opiskelijan taloutta voi kohentaa myös verottomilla koti-irtaimistolahjoilla. Lahjansaajan ja hänen mahdollisten perheenjäsentensä henkilökohtaiseen käyttöön tulevan tavanomaisen koti-irtaimen lahjasta ei makseta lahjaveroa, jos yksittäisen lahjaesineen arvo ei ole 4 000 euroa suurempi. Tällaisessakaan lahjoituksessa antajan ja saajan välillä ei tarvitse olla mitään sukulaisuussuhdetta. Verottoman koti-irtaimistolahjan voi antaa niin omalle jälkikasvulle kuin vaikkapa kummilapsellekin.

• Koti-irtaimistoa ovat esimerkiksi huonekalut, taloustavarat, kodinkoneet ja -elektroniikka. Sen sijaan koruja tai kulkuneuvoja, kuten autoa ja venettä ei pidetä tämän säännön tarkoittamana koti-irtaimena.
• Koti-irtainesineiden on oltava kodeissa tavanomaisia. Niinpä verottomuuden ulkopuolelle jäävät esimerkiksi tavanomaista arvokkaammat taulut, veistokset ja muut taideteokset. Esimerkiksi 4 000 euron arvoinen taiteilijamatrikkelissa noteeratun taiteilijan maalaus ei ole tavanomainen, koska sellaisia ei tyypillisesti riipu joka kodin seinillä.

On myös huomattava, että koti-irtaimistolahjan on tultava saajan tai hänen perheensä käyttöön. Lahjaveroa ei siis voi kiertää niin, että annat opiskelijalle tavanomaisia koti-irtainesineitä, jotka tämä sitten myykin saman tien eteenpäin.

Ero muunlaisen omaisuuden lahjoittamiseen on siinä, että verottomiin koti-irtaimen lahjoihin ei sovelleta kolmen vuoden yhteenlaskusääntöä. Verottomia koti-irtaimistolahjoja voi sama henkilö antaa samalle lahjansaajalle kolmen vuoden kuluessa useitakin, vaikkapa kerran kuukaudessa, kunhan yksittäisen koti-irtainesineen arvo on enintään 4 000 euroa.

Koti-irtainta voi myös lahjoittaa verotta, vaikka lahjansaajalle olisi jo annettu esimerkiksi 4 999 euron suuruinen rahalahja. Jos taas koti-irtaimistolahja on arvoltaan yli 4 000 euroa, se on kokonaan veronalainen ja tällöin myös kolmen vuoden yhteenlaskusääntö koskee sitä. Vaikka esimerkiksi 4 900 euron arvoinen koti-irtainesine ei olekaan tämän säännön nojalla veroton, siitä ei tietenkään määrätä lahjaveroa, jos lahjansaaja ei ole saanut samalta lahjoittajalta kolmen vuoden aikana muita yhteenlaskusäännön perusteella huomioon otettavia lahjoja.

Kun lapsi muuttaa toiselle paikkakunnalle opiskelemaan, vanhemmat pohtivat usein asunnon ostamista omiin nimiinsä lapsen opiskelupaikkakunnalta. Vanhempien tarkoituksena on, ettei lapselta perittäisi asunnon käyttämisestä lainkaan vuokraa.

Ilmaisasumisesta ei aiheudu veroseuraamuksia. Vanhempia ei voida verottaa saamatta jääneestä vuokratulosta eikä lasta lahjasta tai asuntoedusta. Asuntoetu syntyy vain, jos asukas on työsuhteessa asunnon tarjoajaan.

Vanhemmat ovat saattaneet ottaa velkaa asunnon ostoon. Tällöin he eivät voi vähentää kyseisen velan korkoja tulonhankkimisvelan korkoina, koska lapselta ei peritä vuokraa riittävästi eikä asunto näin ollen ole tulonhankkimiskäytössä. 

Täysi-ikäisen lapsen asuminen hänen vanhempansa omistamassa asunnossa ei myöskään kerrytä luovutusvoiton verovapauteen tarvittavaa kahden vuoden asumisaikaa.

Myös esimerkiksi auton voi antaa opiskelijan käyttöön ilmaiseksi. Käyttäjä voidaan jopa rekisteröidä auton haltijaksi. Jos taas auton antaa opiskelevan nuoren omistukseen, kyse on omaisuuden lahjoittamisesta, mistä voi koitua lahjaveroa.

Opiskelija voi myös lainata rahaa vanhemmaltaan. Velalliselta ei tarvitse periä korkoa eikä korottomuudesta ole katsottu syntyvän velalliselle lahjaverotettavaa etuutta. Velan pitää kuitenkin olla aito velka.

Velkasuhde voi syntyä vapaamuotoisesti, mutta käytännössä on suositeltavaa tehdä velkakirja ja huolehtia siitä, että myös velan lyhennyksistä syntyy dokumentit. Velan ehdot ja lyhennysten maksamisen voi joutua myöhemmin selvittämään verottajalle.

Velkakirjaan on tärkeää sisällyttää realistinen takaisinmaksusuunnitelma, jota myös pystytään noudattamaan. Pitkä laina-aika ilman lyhennyksiä tai velan maksaminen takaisin vaadittaessa merkitsevät lahjaverotusriskiä.

Turvallisinta on aloittaa velan lyhentäminen mahdollisimman pian, vaikka lyhennykset olisivatkin alussa pienemmät kuin lopussa. Velallisella tulee olla myös riittävä maksukyky lainan hoitamiseen sovitussa maksuaikataulussa. Toisaalta, jos velan saajalla on tilapäisesti maksuvaikeuksia, lyhennyserän siirtämisestä tai laina-ajan jatkamisesta täytyy voida sopia ilman lahjaveroseuraamuksia. Suullisesti sovitut muutokset on hyvä kirjata myös velkakirjaan.

Velan maksu toisen puolesta

Joskus vanhemmat haluavat auttaa aikuista lastaan lyhentämällä tämän pankista ottamaa asuntovelkaa tai maksamalla sen kokonaan pois lapsen puolesta.

Asuntovelan lyhennykset voidaan mieltää lapsen asumiseen liittyviksi kuluiksi, mutta niiden maksamista ei kuitenkaan hyväksytä verottomaksi elatuslahjaksi. Kyse on varallisuuden antamisesta lapselle eli ihan tavallisesta rahalahjasta, jota verotetaan, jos lahjasummat ovat vähintään 5 000 euroa kolmessa vuodessa.

Muidenkaan velkojen maksamista toisen puolesta ei pidetä verottomana elatuslahjana.

Tästä poikkeuksena saattaa olla opintovelka. Nimittäin verotuskäytännössä opintovelan maksaminen suoraan pankkiin (eli siten, että maksua ei ole mahdollista käyttää mihinkään muuhun) on saatettu käsitellä verottomana koulutuslahjana.

Opintovelan maksamisen verottomuutta voidaan perustella seuraavasti: Opintovelkajärjestelmän tarkoitus on kattaa opiskeluaikaisia koulutus- ja elatuskustannuksia, ja lainsäätäjä on mitoittanut opintolainan maksimimäärän tätä tarkoitusta silmällä pitäen. Velan nostamisen edellytyksenä on riittävä opiskelun edistyminen, jota Kansaneläkelaitos seuraa.

Mutta takaavatko nämä seikat sen, että opintovelkamaksujen voidaan katsoa tulleen kokonaisuudessaan käytetyksi koulutus- ja elatuskustannuksiin siten, ettei lahjansaajalla ole ollut mahdollisuutta käyttää varoja muuhun tarkoitukseen, kun vanhempi suorittaa opintovelan lyhennyksen suoraan pankkiin?

Ongelmaksi voi opintovelankin osalta nousta se, että koulutus- ja elatuskustannusten maksamisen sijasta tämänkin velan voi nimestään huolimatta käyttää muihinkin tarkoituksiin. Opiskelija voi ostaa sillä vaikkapa auton, pörssiosakkeita tai muuta omaisuutta itselleen.

Asiasta ei ole tiedossani oikeuskäytäntöä, joten asia on tulkinnanvarainen. Jos aikoo maksaa toisen opintovelkaa pois, kannattaa varautua selvittämään verottajalle, mihin velkarahat on tosiasiassa käytetty.

Samoja tulkintaongelmia liittyy tilanteisiin, jossa vanhempi maksaa opiskelijan luottokorttivelkaa suoraan pankille tai muulle luottolaitokselle. Voisiko kyse olla verottomasta elatuslahjasta, jos voidaan luotettavasti osoittaa, että luottovelalla on ostettu esimerkiksi vain ruokaa kaupasta? Vai onko kyse vain minkä tahansa velan maksamisesta toisen puolesta ja näin ollen tavallisesta rahalahjasta? 

Niin kauan kuin tästäkään asiasta ei ole Verohallinnon kirjallista ohjetta tai muuta kannanottoa taikka oikeuskäytäntöä, en uskaltaisi olettaa, että luottokorttivelan maksaminen toisen puolesta olisi veroton elatus- tai koulutuslahja.

Tero Hämeenaho