Miten toissijaisia perillisiä verotetaan perinnöstä?

Varakas enomme kuoli noin kymmenen vuotta sitten lapsettomana. Eno oli aviossa, ja hänen puolisonsa peri enomme lain nojalla sekä maksoi perinnöstään myös perintöverot. Mitään testamenttia tai avioehtoa enolla ei ollut.

Meitä toissijaisia perillisiä, jotka olemme oikeutettuja myös perintöön enon lesken jälkeen, on kolmessa sukuhaarassa yhteensä kolme. Minä kuolleen äitini jälkeläisenä ja kaksi tätiäni.

Mitä tapahtuu, jos enoni leski haluaakin jakaa omaisuuden nyt meidän ns. toissijaisten perillisten ja itsensä välillä jo eläessään lain mukaan? Leski on vähän vihjannut tähän suuntaan. Tuleeko meille toissijaisille perillisille jaosta jotain veroja?

Verojuristi Tuomo Lindholm vastaa:

Eloonjääneen puolison vaatimuksesta on toimitettava jako hänen ja ensiksi kuolleen puolison perillisten kesken. Jakoon sovelletaan samoja sääntöjä kuin sovellettaisiin lesken kuoleman jälkeen tehtävään jakoon. Jaon osapuolina ovat jakohetkellä toissijaisen perillisen asemassa olevat henkilöt ja leski.

Näin toimitettu jako on lopullinen ja sitoo lesken kuollessa toissijaisen perillisen asemassa olevia, vaikka henkilöt olisivat vaihtuneet. Luonnollisesti se sitoo myös lesken perillisiä.

Ensiksi kuolleen puolison sukulaisten jaossa saama omaisuus verotetaan ensiksi kuolleelta puolisolta saatuna perintönä. Perintöä saaneet ovat velvollisia tekemään perintöveroilmoituksen kolmen kuukauden kuluessa jakosopimuksen allekirjoituksesta.