Aviopuolisot tekevät hallintaoikeustestamentin – keveneekö lesken perintövero?
Aiomme tehdä aviopuolisoni kanssa keskinäisen käyttö- eli hallintaoikeustestamentin. Molemmilla on erilaista omaisuutta kohtuullisesti, joten perintöveroja tulee. Meillä on kaksi yhteistä lasta. Oletamme, etteivät he tule vaatimaan lakiosiaan.
Miten paljon tällainen testamentti alentaa lesken maksettavaksi tulevia perintöveroja?
Verojuristi Tuomo Lindholm vastaa:
Leskelle ei tässä tapauksessa määrätä perintöveroa maksettavaksi, koska hän ei ole lain tarkoittama perillinen. Perillisiä ovat vainajan lapset.
Sen sijaan lastenne perintöverot alenevat, koska hallintaoikeustestamentti vaikuttaa perityn omaisuuden arvostukseen perintöverotuksessa. Vainajan perukirjaan omaisuus kirjataan kuitenkin kuolinhetken käypiin arvoihin.
Lastenne perintöverojen alennuksen suuruus riippuu sekä lesken iästä puolison kuolinhetkellä että perityn omaisuuden todellisesta vuosituotosta sekä perityn omaisuuden laadusta ja määrästä. Mitä nuorempi leski on hänen puolisonsa kuollessa, sitä suurempi alennus voi tulla lastenne perintöveroihin.
Jos omaisuuden todellista vuosituottoa ei tiedetä, on tuotto arvioitava.
Viittä prosenttia käytetään esimerkiksi metsän, osakeyhtiön osakkeen sekä asunnon laskennallisena vuotuistuottona. Jos leski on esimerkiksi puolisonsa kuollessa 77–81-vuotias, ikäkerroin on viisi ja tuottoprosentti on viisi, alennus perityn omaisuuden arvosta on 25 prosenttia (5 x tuottokerroin 5 %).
Vapaa-ajan asuntoon pidätetyn hallintaoikeuden laskennallisena tuottoprosenttina käytetään vakiintuneesti kolmea prosenttia.
Kannattaa myös miettiä esimerkiksi sitä, riittääkö hallintaoikeustestamentti yksin turvaamaan lesken loppuelämän tai aiheutuuko siitä ongelmia, jos leski elää hyvin vanhaksi.
Käytännössä hallintaoikeustestamentti tarkoittaa yleensä sitä, että leskellä on oikeus hallita omaisuutta ja saada sen tuotto. Lesken on myös lähtökohtaisesti vastattava omaisuudesta aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista, jos testamentti ei muuta määrää. Esimerkkinä vakuutusmaksut, omaisuudesta menevät verot, tyypillisesti tavalliset korjausmenot sekä vaikkapa asunnon hoitovastike. Tulkintakysymyksiltäkään ei voi aina välttyä.
Kannattaa myös huomata, että esimerkiksi asunto-osakeyhtiön suuntaan asunnon omistaja eli perijä, ei hallintaoikeuden haltija, on lain mukaan velvollinen huolehtimaan vastikkeiden maksamisesta.
Leski ei voi siis pelkän hallintaoikeutensa perusteella lähtökohtaisesti esimerkiksi myydä edesmenneen puolisonsa sijoitusmaisuutta ja käyttää myynnistä saamiaan tuloja omiin menoihinsa tai edesmenneen puolisonsa rahavaroja elämiseensä. Lisäksi lesken saama omaisuuden tuotto voi puolestaan vaikuttaa lesken mahdollisiin laitoshoidon maksuihin.
Teidän tapauksessanne leskelle voitaisiin jättää perintöverotettavaa omaisuutta testamentilla, joka antaa leskelle omistusoikeuden aviopuolisonsa omaisuuteen joko kokonaan tai osittain. Tällöin leski saa omistajana päättää yksin kyseisen omaisuuden käytöstä.
Leski saa vähentää veronalaisesta perintöosuudestaan 90 000 euroa niin kutsuttuna puolisovähennyksenä. Alle 20 000 euron verotettavasta perintöosuudesta ei määrätä perintöveroa kenellekään. Näin leskelle voi testamentata perintöverotta omaisuutta alle 110 000 euron arvosta, jos leski ei saa samalla perintöverotettavia vakuutuskorvauksia.
Jos leskellä on vähemmän varoja kuin edesmenneellä ja jos hän saa aviopuolisonsa omaisuutta avio-oikeuden nojalla tasinkona, tämä saanto on leskelle kokonaan perintöverovapaa.