Osinkotulojen verotus
Osinkojen verotus pörssiyhtiöstä ja listaamattomasta yhtiöstä
Osinkoverotusjärjestelmässä luonnollisen henkilön tai kuolinpesän saamien osinkojen verotus on erilainen sen mukaan, onko osingot saatu julkisesti noteeratusta (pörssiyhtiöstä) vai muusta yhtiöstä (listaamattomasta yhtiöstä).
Osinko pörssiyhtiöstä
Tavallisen osakesäästäjän saama osinko on osittain verovapaata ja osittain verotettavaa pääomatuloa. Yksityishenkilön ja kuolinpesän saamasta osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa.
Pääomatulona verotettavasta osingon osasta menee veroa 30 prosenttia. Siltä osin kuin veronalaisen osingon ja muiden verotettavien pääomatulojen yhteismäärä verovuonna on suurempi kuin 30 000 euroa, pääomatulon veroprosentti on 34.
Osingosta menevän veron määrä on siten joko 25,5 tai 28,9 prosenttia. Osingon maksava pörssiyhtiö pidättää ja tilittää verottajalle ennakonpidätyksenä 25,5 prosenttia maksetun osingon kokonaismäärästä.
Osinko muusta kuin pörssiyhtiöstä
Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadun osingon verokohtelu määräytyy yhtiön osakkeille lasketun matemaattisen arvon perusteella. Osakkeen matemaattinen arvo on yhtiön nettovarallisuus jaettuna ulkona olevien osakkeiden määrällä. Se lasketaan osingon jakovuotta edellisen vuoden tilinpäätöksestä.
Osingosta, joka vastaa enintään 8 % osakkaan omistamien osakkeiden yhteenlasketusta matemaattisesta arvosta, on 25 % veronalaista pääomatuloa. Tällaista osinkoa voi yksi henkilö saada vuodessa enintään 150 000 euroa. Tämän rajan ylittävästä osingosta veronalaista pääomatuloa on 85 %.
Osingosta, joka ylittää 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, on 75 % veronalaista ansiotuloa.
Listaamaton yhtiö pidättää maksamastaan osingosta 7,5 %:n ennakonpidätyksen 150 000 euroon asti ja sen ylittävästä osingosta 28 %.
Ansiotulo-osingosta maksetaan veroa yhdessä muiden ansiotulojen eli esimerkiksi palkan ja eläketulon kanssa kunnallis- ja kirkollisveroprosentin sekä progressiivisen valtionveroasteikon mukaan.
Mahdollisuudet nostaa yhtiöstä pääomatulona verotettavaa osinkoa ovat pienemmät, mikäli verotuksessa tehdään osakaskohtaisia oikaisuja. Eräin edellytyksin yhtiön omistaman asunnon käyttö ja yhtiöltä otettu laina pienentävät osakkaan mahdollisuutta nostaa yhtiöstä pääomatulona verotettavaa osinkoa.
Osinko ulkomailta
Suomessa asuvan luonnollisen henkilön tai kuolinpesän ulkomailta saamia osinkoja verotetaan samalla tavalla kuin Suomesta saatuja osinkoja, jos osingot on saatu yhtiöltä, jonka kotivaltion ja Suomen välillä on sopimus kahdenkertaisen verotuksen välttämiseksi. Muista maista saatuja osinkoja verotetaan aina kokonaan ansiotuloina.
Suomessa asuvan henkilön ulkomailta saamaa osinkoa verotetaan yleensä myös siinä valtiossa, jossa osingonjakajayhtiön verotuksellinen kotipaikka sijaitsee. Verosopimusvaltioissa sopimus yleensä rajoittaa lähdevaltion verotusoikeuden tiettyyn enimmäismäärään, joka useimmissa verosopimuksissa on enintään 15 % osingon bruttomäärästä.
Osingoista Suomeen maksetusta verosta hyvitetään hänen ulkomaille vastaavista osingoista maksamansa verot. Hyvitystä on vaadittava veroilmoituksella.