Kansainvälinen verotus

Milloin Suomi verottaa palkkatulon ulkomailta? Entä eläkkeen verotus?

 Yleisesti verovelvollinen

Yleisesti verovelvollinen maksaa kaikista tuloistaan veroa Suomeen, ellei verosopimus tai kuuden kuukauden sääntö estä veusta. Henkilö on Suomessa yleisesti verovelvollinen, jos hänellä on Suomessa varsinainen asunto ja koti tai hän jatkuvasti oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan. Tilapäinen poissaolo ei estä pitämästä oleskelua jatkuvana.

Ulkomailla asuva Suomen kansalainen on yleisesti verovelvollinen vielä muuttovuoden ja kolme seuraavaa vuotta, ellei hän osoita olennaisten siteiden Suomeen katkenneen (ns. kolmen vuoden sääntö).

Palkkatulo ulkomailta

 Palkasta maksetaan veroa yleensä työntekovaltioon. Ulkomailla ansaitusta palkasta ei makseta veroa Suomeen, jos ulkomaantyöskentely kestää vähintään kuusi kuukautta ja Suomessa ei oleskella enempää kuin keskimäärin kuusi päivää kuukautta kohden (6 kuukauden sääntö). Vaikka palkkaan soveltuisi kuuden kuukauden sääntö, työntekijän on maksettava Suomeen palkasta vakuutetun sairausvakuutusmaksu, jos työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin ulkomaankomennuksen aikana.

Jos ulkomailla työskentely keskeytyy pakottavasta ja odottamattomasta syystä aikaisemmin kuin alun perin oli tarkoitus tai ns. Suomi-päivät ovat enemmän kuin sallitut kuusi päivää kuukaudessa, ulkomailla ansaittu palkka voi silti olla verovapaata Suomessa.  

Yksi kuuden kuukauden säännön ehdoista on vielä se, että työntekovaltiolla täytyy olla verosopimuksen mukaan ensisijainen verotusoikeus palkkaan, jos Suomella on verosopimus ko. valtion kanssa. Jos verosopimus estää verotuksen, verotetaan palkka vain Suomessa eikä kuuden kuukauden sääntöä sovelleta.

Työntekovaltio voi yleensä verottaa palkan, mutta verotusoikeutta ei verosopimuksen mukaan ole, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät.

1)  Työntekijä oleskelee työntekovaltiossa enintään 183 päivää verosopimuksessa määriteltynä ajanjaksona*.

2  Palkan maksava työnantaja ei ole työntekovaltiosta eli on muu kuin paikallinen

3) Palkka ei rasita työnantajan työskentelyvaltiossa olevaa kiinteää toimipaikkaa.

*) Ajanjakso on yleensä 12 peräkkäistä kuukautta mutta seuraavien valtioiden osalta kalenterivuosi: Belgia, Bosnia-Hertsegovina, Egypti, Filippiinit, Italia, Japani, Korean tasavalta, Kosovo, Kreikka, Kroatia, Luxemburg, Malesia, Montenegro, Ranska, Sambia, Serbia, Sveitsi, Tansania, Unkari. Uudessa-Seelannissa aika lasketaan ajalta 1.4.–31.3.

Työntekovaltion verotusoikeus voi perustua myös siihen, että verosopimuksen mukaan vuokratyöntekijää verotetaan oleskeluajasta riippumatta työntekovaltiossa tai siihen että työntekovaltiossa sovelletaan taloudellisen työnantajan käsitettä.

Jos yleisesti verovelvollisen henkilön asuinvaltio on verosopimuksen mukaan työntekovaltio eikä Suomi, palkkaa ei veroteta myöskään näissä tilanteissa Suomessa.

Suomalaisen julkisyhteisön ja Business Finlandin maksama palkka sekä suomalaisessa vesi- tai ilma-aluksessa tehdystä työstä maksettu palkka verotetaan pääsääntöisesti Suomessa.

Suomi poistaa kaksinkertaisen verotuksen, jos palkkaa verotetaan sekä Suomessa että työskentelyvaltiossa ja Suomi on verosopimuksen mukainen asuinvaltio (esimerkiksi jos ulkomailla työskennellään paikallisen työnantajan palveluksessa alle 6 kuukautta).

Rajoitetusti verovelvollisen verotus

Jos henkilö ei ole yleisesti verovelvollinen, hän on rajoitetusti verovelvollinen. Rajoitetusti verovelvollinen maksaa Suomeen veroa vain niistä tuloista, jotka ovat tuloverolain mukaan Suomesta saatuja. Verosopimus, jos sellainen on, voi lisäksi rajoittaa Suomen verotusoikeutta.

Rajoitetusti verovelvollisen Suomessa veronalaisista tuloista peritään lopullinen ns. lähdevero tai vero on tasoltaan sama kuin Suomessa asuvilla ja tuloon kohdistuvat menot voi myös vähentää. Se kumpaa verotusta sovelletaan, riippuu siitä, mistä tulosta on kyse.

Lähdeveroa maksetaan Suomeen seuraavasti.  

Lähdeveron suuruus on (ellei verosopimuksessa sovittu alempi vero)

-   palkasta, josta on ensin vähennetty 510 e/kk tai 17 e/vrk  35 %*)

-   osingosta, korosta ja rojaltista      30 %**)

-   taiteilijalle ja urheilijalle maksetusta palkkiosta      15 % ***)

*) Voi vaatia tietyin edellytyksin normaalia progressiivista verotusta lähdeveron sijaan.

**) Verosopimuksissa on tavallisesti sovittu lähdeveroksi 0–15 %.

***) EU/ETA alueelta tuleva: Vaatimuksesta voidaan vähentää välittömät kulut ja peritään progressiivinen vero.

Rajoitetusti verovelvollisen saamista pankkitalletusten koroista ei makseta Suomeen lähdeveroa.

Euroopan talousalueella asuva rajoitetusti verovelvollinen luonnollinen henkilö voi vaatia, että Suomesta saatu osinko verotetaan Suomessa vastaavalla tavalla kuin yleisesti verovelvollisella edellyttäen, että hän ei tosiasiallisesti saa Suomen perimää lähdeveroa kokonaan hyvitettyä asuinvaltiossaan. Muista Suomessa veronalaisista pääomatuloista, esimerkiksi vuokratulosta, rajoitetusti verovelvollista verotetaan Suomessa samalla tavalla kuin Suomessa asuvia. Myös puun myyntitulon verotukseen sovelletaan normaalia verotusta, ei lähdeverotusta. 

Miten ulkomaille muuttavan eläkettä verotetaan?

Ulkomaille muuttava eläkeläinen maksaa yleensä muuton jälkeen Suomesta saatavasta eläkkeestä veroa Suomeen. Eläkkeestä maksetaan veroa pääsääntöisesti saman verran kuin Suomessa asuttaessa. Sen jälkeen, kun muuttajasta on tullut rajoitetusti verovelvollinen, kunnallisveroa vastaava vero lasketaan keskimääräisen kunnallisveroprosentin mukaan. Rajoitetusti verovelvollinen ei maksa kirkollisveroa eikä Yle-veroa.

Vuodesta 2022 alkaen myös lähes kaikkia Espanjassa asuvien eläkkeitä on voitu verottaa Suomessa. Kaksinkertainen verotus poistetaan   yksityissektorin eläkkeissä niin, että laskettaessa Suomeen maksettavan veron määrää, vähennetään Espanjan perimä vero

Suomessa asuvan eläke ulkomailta

Ulkomailta maksettavan eläkkeen verotukseen Suomessa vaikuttaa, mitä maiden välisessä verosopimuksessa on sovittu. Yleensä eläke verotetaan maksajavaltiossa. Ulkomailta saatu eläke vaikuttaa Suomesta maksettavan eläkkeen verotukseen, koska se otetaan huomioon tulojen kokonaismäärässä.

Jos verosopimuksessa on sovittu, että kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa hyvitysmenetelmällä, ulkomaan eläkkeestä voi joutua maksamaan lisää veroa Suomeen, jos maksajavaltion verotus on kevyempää kuin Suomessa. Sairaanhoitomaksu peritään myös ulkomailta saadusta eläkkeestä, jos eläkkeitä tai muuta ansiotuloa maksetaan myös Suomesta.