Miten omat vähennyksesi vaikuttavat?

Kun veroilmoitus on täytetty ja korjattu, on aika laskea verot ja arvioida, tuleeko maksua vai palautusta. Vaikka kone laskee verot, on hyvä, jos itsellä on jokin näppituntuma siitä, miten vähennykset vaikuttavat veron määrään.

Omilla valinnoilla voi vaikuttaa verotukseen. Siksi on hyödyllistä ymmärtää, kuinka paljon verot alenevat esimerkiksi lisääntyneiden matkakulujen vuoksi, jos suunnittelee asunnon vaihtoa.

Arkipäivän verosuunnittelua on myös se, että ymmärtää, kuinka paljon verot laskevat, jos ostaa kotiin palveluita.

Sijoittajan puolestaan on hyvä olla perillä siitä, miten ja missä järjestyksessä eri sijoitustuotteiden tappiot vähennetään verotuksessa.

PÄÄOMATULOJEN VEROT

Pääomatuloista maksettavat verot on helppo laskea käsipelilläkin.

Vero on 30 prosenttia, jos tulojen määrä ei ylitä 30 000 euroa vuodessa. Rajan ylittävältä osalta vero on 34 prosenttia. Vero on sama riippumatta siitä, kuinka suuret ansiotulot verovelvollisella on, tai onko niitä ollenkaan.

Vähennyksen verohyöty on myös helppo arvioida. Se on yhtä suuri kuin summa, jonka joutuisit maksamaan, jos et saisi vähennystä.

Jos sinulla on 500 euron vähennys, se pienentää veroja saman verran kuin summa, jonka maksaisit vastaavan suuruisesta tulosta veroja eli 30‒34 prosenttia.

ESIMERKKI: Jos vuokratulosta vähennetään 500 euron jääkaappi, jääkaapin hankinta alentaa veroja 500 x 30 % eli 150 euroa. Sen verran enemmän olisi pitänyt maksaa vuokratulosta veroja, jos jääkaappi olisi jäänyt vaihtamatta.  

Koska pääomatuloista ei tehdä viran puolesta mitään sellaisia vähennyksiä, joissa olisi monimutkaiset laskukaavat, laskureita ei tarvita veron laskemiseksi.

Näin laskeminen onnistuu:

Laske ensin, paljonko sinulla on verotettavaa pääomatuloa. Verot lasketaan verotettavasta tulosta, joka ei ole sama asia kuin veronalainen tulo.

Verotettava tulo saadaan, kun veronalaisesta pääomatulosta vähennetään tulonhankkimiskulut, tappiot, korot ja vanhojen vuosien tappiot, jos niitä on. Jos haluat ennakoida ja laskea pääomatulojen verotuksen oikein, sinun täytyy tietää, missä järjestyksessä nämä eri erät vähennetään. Tästä tiedosta on hyötyä myös verosuunnittelussa.

Ensin tuloista vähennetään tulonhankkimiskulut.  Esimerkiksi vuokratuloista vähennetään vastikkeet ja remontit.

Oletko saanut pääomatuloa, johon kohdistuvat menot ovat olleet suuremmat kuin saamasi tulo? Silloin tulon ylittävä osa menoista vähennetään muista pääomatuloista, jotka voivat olla myös luovutusvoittoja.

Jos esimerkiksi sijoitusasunnon menot ovat suurten vuosikorjausten takia vuokratuloja suuremmat, vähennetään muista pääomatuloista ne kulut, joita ei pysty vuokratuloista vähentämään. Ota osingoista huomioon vain veronalainen määrä ja vain ne, jotka verotetaan pääomatulona.

Luovutustappiot vähennetään ikäjärjestyksessä 

Jos olet myynyt omaisuutta, laske kaupan voitto tai tappio.

Luovutustappio vähennetään ensin luovutusvoitoista. Jos luovutustappioita on enemmän kuin luovutusvoittoja, loput tappiosta vähennetään muista pääomatuloista, joista on ensin vähennetty niihin kohdistuvat tulonhankkimiskulut.

Luovutustappiota ei voi siis vähentää bruttovuokratulosta, vaan vasta siitä vuokratulosta, joka jää jäljelle, kun vuokrista on ensin vähennetty vuosikulut, kuten hoitovastikkeet. Tämä kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi tilanteessa, jossa vanhoja luovutustappioita on vähentämättä ja voit valita, maksatko osuutesi taloyhtiön putkiremontista kerralla vai kuukausittain, jos maksut ovat vähennyskelpoisia.

Vanhat luovutustappiot vähennetään ennen uusia. Esimerkiksi jos sinulle on jäänyt vuoden 2019 verotuksesta vähentämättä luovutustappiota, se vähennetään vuonna 2020 ennen vuoden 2020 omia luovutustappiota. Tämä hoituu verotuksessa automaattisesti.

Muut tappiot ja korot

Luovutustappioiden vähentämisen jälkeen pääomatuloista vähennetään mahdolliset osakesäästötilin, sijoitusvakuutuksen ja kapitalisaatiosopimuksen tappiot.

Tämän jälkeen pääomatuloista vähennetään korot ja sen jälkeen vanhojen vuosien pääomatulojen tappiot.

Näin saadaan lopulta verotettava pääomatulo, josta lasketaan 30 prosentin vero (tai 34 prosentin vero, jos verotettava tulo ylittää 30 000 euroa). Jos pääomatuloihin kohdistuvat menot, korot, ja muut vähennyskelpoiset erät ovat tuloja suuremmat, mitään verotettavaa pääomatuloa ei jää.

Menot voivat alentaa ansiotulojen veroja

Jos vähennyskelpoiset menot ovat tuloja suuremmat, erotus on nimeltään alijäämä. Esimerkiksi metsänomistajalla on helposti sellaisia vuosia, jolloin tätä alijäämää syntyy, koska menoja on, mutta pääomatuloja ei. Samoin jos sinulla on korkomenoja, mutta ei pääomatuloja, koroista syntyy tätä alijäämää.

Tästä alijäämästä lasketaan alijäämähyvitys, joka on 30 prosenttia alijäämästä. Alijäämähyvitys vähennetään ansiotulojen veroista. Tällä tavalla pääomatuloista vähentämättä jääneet menot tulevat vähennettyä verotuksessa.

Alijäämähyvityksen maksimi 1 400 euroa täyttyy 4 666 euron suuruisella summalla. Alaikäiset lapset korottavat tätä 1 400 euron rajaa maksimissaan 800 euroa, ja jos puolisosi ei käytä omaa alijäämähyvitystään, se siirretään sinulle ilman eri vaatimusta.

Jos alijäämä on suuri, voi olla, ettet pysty vähentämään koko alijäämää. Jos alijäämä olisi esimerkiksi 10 000 euroa, 5 334 suuruinen summa (10 000‒4 666 = 5 334) jäisi vähennettäväksi seuraavina vuosina ja siitä vahvistettaisiin pääomatulolajin tappio, jonka voi jatkossa vähentää vain pääomatuloista.

Luovutustappiota ei vähennetä alijäämähyvityksenä, kuten ei myöskään osakesäästötilin, sijoitusvakuutuksen tai kapitalisaatiosopimuksen tappiota. Nämä erät voidaan vähentää vain pääomatuloista. Jos vähennystä ei pysty tekemään tappion syntymisvuonna, luovutustappiot voidaan vähentää viitenä seuraavana vuonna ja muut kymmenen vuoden aikana.

Mitään tappiota ei voi siirtää puolison verotukseen.

Vähennykset pääomatuloista

VÄHENTÄMISJÄRJESTYS:

1. Vähennä pääomatulosta sen hankkimisesta koituneet menot.

2. Vähennä luovutustappiot luovutusvoitoistasi. Vähennä ensimmäiseksi vanhimmat luovutustappiosi, joita et ole pystynyt vähentämään aiempina vuosina.

3. Jos sinulla on niin paljon tappioita, että luovutusvoittosi eivät riitä niiden vähentämiseen, vähennä loppuosa muista pääomatuloistasi, joista on jo vähennetty niiden hankkimisesta koituneet menot.

4. Vähennä pääomatuloistasi mahdolliset osakesäästötilin, sijoitusvakuutuksen ja kapitalisaatiosopimuksen tappiot.

5. Vähennä pääomatuloistasi korot.

6. Vähennä jäljelle jääneistä pääomatuloistasi mahdolliset vanhat pääomatulojen tappiot, joita et ole pystynyt aiempina vuosina vähentämään.

Vähennysten jälkeen pääomatuloistasi jäljelle jäävä summa = verotettava pääomatulosi.

ANSIOTULOJEN VEROT

Ansiotuloista maksettavien verojen arvioiminen on hieman mutkikkaampaa kuin pääomatulojen. Sinänsä periaate verojen laskemisessa on sama: veronalaisesta tulosta vähennetään tulonhankkimiskulut sekä muut vähennykset ja erotuksesta lasketaan verot.

Idea on siis sama kuin pääomatuloissa: vähennyksen suuruisesta tulosta ei makseta veroja.

Ansiotuloista maksetaan veroa valtiolle, kunnalle ja seurakunnalle.

Lisäksi maksetaan kahdenlaisia sairausvakuutusmaksuja: sairaanhoitomaksua sekä päivärahamaksua. Kakista tuloista ei makseta molempia maksuja. Palkasta maksetaan kumpaakin, mutta esimerkiksi eläkkeistä vain sairaanhoitomaksua, tosin maksu on suurempi kuin palkkatulosta.

Lisäksi Yle-vero menee useimmilta.

Sairaanhoitomaksu määrätään yleensä samasta määrästä kuin kunnallisverot. Päivärahamaksu sen sijaan lasketaan bruttopalkasta, ja se on vähennyskelpoinen samoin kuin eläke-ja työttömyysvakuutusmaksut.

Verojen laskemisessa kannattaa käyttää apuna esimerkiksi verottajan laskuria osoitteessa vero.fi.

Lisäprosentti kertoo verohyödyn

Jos olet palkansaaja ja olet lisännyt veroilmoitukseen matkakuluja ja tulonhankkimiskuluja, kuten työhuonevähennyksen ja tietoliikennekuluja, ne alentavat verojasi. Alennus eli saamasi verohyöty vastaa melko tarkoin verokortillesi merkittyä lisäprosenttia. Lisäprosentti kertoo, miten paljon veroa peritään tuloistasi, jotka ylittävät verokortillesi merkityn tulorajan.

Näissä vähennyksissä pitää kuitenkin ensin muistaa vähentää omavastuut.

Kodin ja työpaikan välisten matkojen omavastuu on 750 euroa. Jos matkakuluja on esimerkiksi 2 000 euroa, vähennystä jää omavastuun jälkeen 1 250 euroa. Jos lisäprosenttisi oli viime vuonna esimerkiksi 40, verosi alenevat matkakulujen takia noin 500 euroa vuodessa.

Tulonhankkimiskuluissa ei ole samanlaista omavastuuta, mutta kaikki saavat automaattisesti tulonhankkimisvähennyksen, joka myös on suuruudeltaan 750 euroa. Siksi pääset vähentämään tulonhankkimiskuluja vasta, jos sinulla on niitä enemmän kuin 750 euroa.

Tuleeko sinulle lisää maksettavaa vai veronpalautusta, riippuu siitä, miten hyvin ennakonpidätykset osuivat viime vuonna kohdalleen eli kuinka hyvin maksamasi vero vastaa veron oikeaa määrää, jota vähennys alentaa.

Viran puolesta tehtävät vähennykset laskelmalta

Ansiotuloista voidaan vähentää erilaisia ns. viran puolesta tehtäviä vähennyksiä, joiden määrää on hankala itse laskea tai päätellä.

Näitä tulon määrästä riippuvaisia vähennyksiä ovat pienituloisen perusvähennys, aktiivisen ansiotulon (kuten palkan) kunnallisverotuksen ansiotulovähennys, eläketulovähennys, opintorahavähennys ja veroista vähennettävä työtulovähennys, jonka saa vain palkasta ja muusta työhön liittyvästä ”aktiivisesta” tulosta, mutta ei esimerkiksi sosiaalietuuksista.

Kuten näiden vähennysten nimistäkin voi päätellä, eri tuloista on mahdollista saada eri vähennyksiä. Osa niistä koskee vain kunnan veroa ja osa myös valtion veroa. Kaikkien ansiotulojen määrä vaikuttaa siihen, kuinka suurena vähennykset saa vai saako sitä ollenkaan. Ansiotulojen kasvaessa nämä vähennykset pienenevät ja lopulta niitä ei saa lainkaan. Pääomatulot eivät näihin vaikuta.

Omien tulojesi viran puolesta tehtävät vähennykset näet verottajan lähettämältä verolaskelmalta.

Ennen kuin ansiotulovähennyksen määrää lasketaan, palkasta vähennetään tulonhankkimisvähennys 750 euroa ja sen ylittävät vaaditut tulonhankkimiskulut sekä matkakulut omavastuun ylittävältä osalta. Näin saadaan ns. puhdas ansiotulo.

Esimerkiksi palkansaaja, jonka puhdas ansiotulo ylitti viime vuonna 93 333 euroa, ei enää saa ansiotulovähennystä. 50 000 euroa tienaavalla vähennys on 1 983 euroa ja 30 000 euroa tienaavalla 2 883 euroa. Vähennyksen määrästä ei makseta kunnallisveroa, kirkollisveroa eikä sairaanhoitomaksua.

Kaikki saman kunnan asukkaat eivät siis maksa tuloistaan kunnalle veroa saman verran suhteessa tuloihinsa, vaan myös kunnallisvero on progressiivinen edellä kerrottujen vähennysten takia.

Suurin osa maksaa ansiotuloistaan veroa kotikunnalle vähemmän kuin kunnan veroprosentin verran.  Jos siis suunnittelet muuttavasi kuntaan, jonka kunnallisvero poikkeaa nykyisen kotikunnan verosta, kannattaa laskea laskurilla, kuinka paljon maksettava vero nousee tai laskee euroissa sinun tapauksessasi. Tarkkaa määrää ei voi laskea bruttotuloistasi.

Valtionverotus on progressiivinen

Ansiotuloista valtiolle maksettava valtion tulovero lasketaan vuosittain vahvistettavan verotaulukon mukaan. Jos verotettavat ansiotulot jäävät vähennysten jälkeen alle 18 000 euron vuonna 2020, valtion tuloveroa ei mene.

Eläketulosta saa oman vähennyksen.

Veroista vähennettävä työtulovähennys tehdään ensi sijassa valtion veroista, ja myös se vaikuttaa maksettavaan veroon. Vähennys pienenee tulojen kasvaessa. Vähennyksen tarkka määrä löytyy omalta verolaskelmalta ja työtulovähennyksen saa vielä, jos puhdas ansiotulo ei ylitä 129 800 euroa vuonna 2020.

Valtion tuloveroissa olennaista on hahmottaa, missä vaiheessa tulon lisäyksestä maksettava valtionvero ei enää kasva suhteellisesti. Kun verotettava ansiotulo on yli 78 500 vuonna 2020, tulon lisäyksestä maksettava vero valtiolle on 31,25 prosenttia. Tänä vuonna raja on 80 500 euroa. Koko verotaulukon näet ohessa.

Jos esimerkiksi pohtii, kannattaako suuri kertatulo jakaa maksettavaksi useammalle vuodelle, jakaminen ei lievennä progressiivista valtionveroa, jos verotettava tulo valtionverotuksessa ilman kertatuloakin on jo suurempi kuin tuloveroasteikon korkein porras.

Jos tulon lisäyksestä menevä vero on jo käytännössä maksimissaan, eivät verot alene, vaikka tuloja jakaisi useammalle vuodelle. Ellei verotus sitten kevene seuraavana vuonna, mitä ei ole näköpiirissä.

Valtion tuloveroasteikko 2020

Eläketulosta lisäveroa 5,85 % siltä osin kuin eläketulo vähennettynä eläketulovähennyksen määrällä ylittää 47 000 euroa.

Kunnallisverotuksessa verotettavaan tuloon perustuvat verot ja maksut vuonna 2020

Kotitalousvähennys vähentää suoraan veroa

Jos vaadit veroilmoituksella kotitalousvähennystä, sen vaikutus veroihin on helppo laskea: maksettavaksesi tulevat verot vähenevät saman verran kuin saat kotitalousvähennystä. Ensin lasketaan siis verot, joista sitten vähennetään kotitalousvähennys. Ei ole väliä, onko vero ansio- vai pääomatuloista.

ESIMERKKI: Olet vaatinut vähennystä 1 000 euroa yrityksen veloittamasta remonttityöstä. Saat siitä kotitalousvähennystä 40 prosenttia eli 400 euroa. Kotitalousvähennyksessä on kuitenkin 100 euron omavastuu, joten lopullinen vähennyksesi on 300 euroa. Tämä 300 euroa vähennetään maksettavaksesi tulevista veroista.

Jos olet esimerkiksi saamassa esitäytetyn veroilmoituksen perusteella 800 euroa jäännösveroa ja vaadit kotitalousvähennystä edellä kerrotun summan, jäännösveron määrä putoaa 500 euroon.

Vastaavasti jos olet saamassa veronpalautusta 800 euroa, saat sitä kotitalousvähennyksen jälkeen 1100 euroa.

Ainoastaan silloin, jos tulojen vähyyden vuoksi ei veroja mene muutoinkaan, ei kotitalousvähennys voi myöskään veroja alentaa.