Listaamattoman osakeyhtiön omistajan osinkoverotus

Listaamattoman osakeyhtiön omistajan osinkoverotus

Listaamattomasta osakeyhtiöstä saadun osingon verokohtelu määräytyy yhtiön osakkeille lasketun matemaattisen arvon perusteella. Osakkeiden matemaattinen arvo saadaan jakamalla yhtiön tarkistetun nettovarallisuuden (varat - velat) määrä yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Yhtiön lunastamat ja muut itselle hankkimat osakkeet eivät ole mukana matemaattisen arvon laskemisessa.

Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan osingon verovuotta edeltävänä vuonna päättyneen tilikauden perusteella. Osingon verovuosi on se verovuosi, jolloin osinko on nostettavissa.

Osinko jaetaan pääomatulo- ja ansiotulo-osuuteen

Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän listaamattomasta yhtiöstä saamasta osingosta on pääomatuloa 8 % osingon saajan omistaminen osakkeiden matemaattisesta arvosta. Tästä pääomatulo-osingosta on 25 % veronalaista pääomatuloa ja 75 % verovapaata tuloa. Tämä tarkoittaa sitä, että saadusta osingosta menee veroihin 7,5-8,5 prosenttia. Tätä ns. huojennettua osinkoa voi saada verovelvollista kohden kalenterivuodessa enintään 150 000 euroa.

Mikäli 8 prosentin säännön mukaan laskettu osinko ylittää henkilön osalta 150 000 euron rajan, suurempi osa osingosta on veronalaista pääomatuloa. Rajan ylittävästä osasta osinkoa on veronalaista pääomatuloa 85 %. Tämä tarkoittaa sitä, että saadusta osingosta menee veroihin 25,5-28,9 prosenttia.

Mikäli listamaattomassa yhtiössä päätetään jakaa osinkoa niin paljon, että sen määrä ylittää 8 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta, on 8 prosentin ylittävä osuus osingosta veronalaista ansiotuloa 75 % ja verovapaata tuloa 25 %. Ansiotulo-osingosta maksetaan veroa yhdessä muiden ansiotulojen kanssa.

Osakaskohtaiset oikaisut

Laskettaessa osingon pääomatulo- ja ansiotulo-osuutta on otettava huomioon myös osakaskohtaiset oikaisut. Osakkeille laskettu matemaattinen arvo ei ole laskennan pohjana sellaisenaan, jos joudutaan tekemään osakaskohtaisia oikaisuja.

Osakeyhtiön omistaman asunnon arvo vähennetään asuntoa osingon verovuonna käyttävän yrittäjäosakkaan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta, jos:

-   osakas on yhtiössä johtavassa asemassa ja hänellä on yksin enemmän kuin 30 prosenttia yhtiön osakepääomasta tai äänivallasta

-   yrittäjäosakkaana pidetään myös johtavassa asemassa työskentelevää osakasta, joka yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa yli 50 prosenttia osakkeista

-   perheenjäsenenä pidetään puolisoa ja iästä riippumatta samassa taloudessa asuvia omia tai puolison suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa olevia sukulaisia

-   asunto on ollut yhtiön varoissa osingonjakoa edeltävänä vuotena päättyneellä tilikaudella

-   asuntoa käytetään osingon verovuonna

Lisäksi osakkaan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta vähennetään osakkaan tai hänen perheenjäsenensä ottama, yhtiön varoihin kuuluva rahalaina, jos:

-   osakas yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa suoraan vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä

-   perheenjäsenenä pidetään puolisoa ja alaikäisiä lapsia

-   rahalaina on ollut yhtiön varoissa osingonjakoa edeltävänä vuotena päättyneellä tilikaudella

Työpanososinko

Osinko verotetaan palkkana tai työkorvauksena, jos osingon jakoperusteena on osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilöntyöpanos. Osinko ei ole työpanososinkoa pelkästään sen vuoksi, että osingon jakaneen yhtiön tulos on kertynyt ehkä yksinomaankin osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työskentelyn perusteella.

Työpanososinko verotetaan sen henkilön tulona, jonka työpanoksesta on kysymys. Näin tapahtuu, vaikka hän ei ole tosiasiallisesti saanutkaan osinkona jaettuja varoja itselleen. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun työntekijän omistama holdingyhtiö on saanut osingot.