Yrittäjän matkat, päivärahat ja kilometrikorvaukset
Yritys voi maksaa tilapäisistä työmatkoista verovapaata päivärahaa tietyin edellytyksin. Liikkeen- ja ammatinharjoittajat eivät voi saada omasta yrityksestä verovapaata päivärahaa, mutta he voivat tehdä vastaavan suuruisen verovähennyksen verotuksessaan.
Verovapaa päiväraha osakeyhtiöstä, kommandiittiyhtiöstä tai avoimesta yhtiöstä
Tilapäisistä työmatkoista yritys voi maksaa verovapaata päivärahaa tietyin edellytyksin. Vuonna 2024 kotimaan päiväraha on 51 euroa (vuonna 2023 48 €) ja osapäiväraha 24 euroa (vuonna 2023 22 €).
Verohallinto vahvistaa vuosittain päivärahojen määrät. Päivärahan maksaminen edellyttää matkalaskua tai muuta selvitystä siitä, että päivärahan maksamisedellytykset ovat olemassa.
Liikkeen- ja ammatinharjoittajat eivät kuitenkaan voi saada omasta yrityksestä verovapaata päivärahaa vaan he voivat tehdä vastaavan suuruisen verovähennyksen verotuksessaan.
Päiväraha lasketaan matkavuorokausittain. Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka alkaa palkansaajan lähtiessä työmatkalle joko työpaikaltaan tai asunnoltaan.
Jotta verovapaata päivärahaa voitaisiin maksaa, erityisen työntekemispaikan on oltava yli 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta.
Kokopäiväraha voidaan maksaa yli 10 tuntia kestävästä työmatkasta. Yli 6 tuntia mutta enintään 10 tuntia kestäneeltä työmatkasta voidaan maksaa osapäiväraha. Enintään 6 tuntia kestävästä työmatkasta ei voi maksaa päivärahaa.
Verovapaan päivärahan edellytykset
- työmatkan tilapäisyys
- aikavaatimus
- etäisyysvaatimus
- matkalasku
Myös täyden matkavuorokauden ylittävältä vajaalta matkavuorokaudelta voi maksaa päivärahaa. Jos viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy vähintään 2 tunnilla, vajaalta matkavuorokaudelta voi maksaa osapäivärahan ja jos viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy yli 6 tunnilla, vajaalta matkavuorokaudelta voi maksaa kokopäivärahan.
Jos työntekijä saa työmatkan hintaan sisältyvän tai muulla tavoin ilmaisen ruuan, päiväraha puolitetaan. Kokopäivärahaan vaikuttavana ruokana pidetään kahta lämmintä ateriaa ja osapäivärahaan vaikuttavana yhtä lämmintä ateriaa. Hotellihuoneen hintaan sisältyvä aamiainen ei pienennä päivärahaa.
Tilapäistä työskentelyä voi olla enintään kolme vuotta kestävä työskentely samassa työntekemispaikassa (väliaikaisesti määräaikaa on kuitenkin pidennetty, katso alla). Jos työskentely kestää pidempään, työntekijälle muodostuu työntekemispaikalle varsinainen työpaikka.
Kolmen vuoden määräaikaan lasketaan mukaan kaikki päivät, joten esim. toisella työskentelypaikalla tapahtuvat työskentelypäivät, vapaapäivät tai sairauspäivät eivät pidennä määräaikaa. Määräaika on yleinen ja sitä sovelletaan arvioitaessa matkan tilapäisyyttä riippumatta siitä, onko kyse verovapaiden matkakorvausten maksamisesta vai työmatkaan liittyvien tulonhankkimiskulujen vähentämisestä. Määräajan laskenta aloitetaan kuitenkin alusta, jos verovelvollisen työskentely on keskeytynyt yhtäjaksoisesti vähintään kuudeksi kuukaudeksi ja verovelvollinen on tänä aikana työskennellyt toisessa työpaikassa.
Liikkeen- ja ammatinharjoittajat tekevät päivärahan suuruisen verovähennyksen
Liikkeen- ja ammatinharjoittajana toimiva yrittäjä voi saada päivärahan suuruisen eli 51 euron (vuonna 2023 48 €) verovähennyksen tilapäisestä työmatkasta, joka kesti yli 10 tuntia. Mikäli matka kesti alle 10 tuntia, mutta yli 6 tuntia, vähennyksen määrä voi olla 24 euroa vuonna 2024 ja 22 euroa vuonna 2023.
Tilapäisellä työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka elinkeinonharjoittaja tilapäisesti tekee elinkeinotoimintaan liittyen. Työmatkana ei pidetä elinkeinonharjoittajan asunnon ja varsinaisen työpaikan välisiä matkoja.
Jos elinkeinotoimintaa harjoitetaan pysyvästi useassa toimipaikassa, päivärahavähennystä ei voida tehdä näiden toimipaikkojen välisistä matkoista. Vähennykseen ei ole oikeutta esimerkiksi lääkärillä, joka harjoittaa säännöllisesti praktiikkaa useassa toimipaikassa.
Tilapäisenä työmatkana ei voida pitää sellaista työmatkaa, joka tehdään sillä tavanmukaisella toiminta-alueella, jolla elinkeinotoimintaa harjoitetaan. Ainoastaan tavanmukaisen toiminta-alueen ulkopuolelle tehdyistä matkoista voidaan tehdä vähennys. Tavanmukaisen toiminta-alueen muodostuminen ratkaistaan toimipaikoittain siten, että tavanmukaiseksi toiminta-alueeksi katsotaan elinkeinonharjoittajan pysyvät toimipaikat. Pysyvällä toimipaikalla tarkoitetaan toimipaikkaa, jolla työskentely on pitkäaikaista, säännöllistä ja jatkuvaluonteista.
Verohallinnon kustannuspäätöksessä on selventäviä määräyksiä muun muassa tilapäisen työmatkan kestoajasta ja ulottuvuudesta. Kokopäiväraha edellyttää, että työmatka on kestänyt yli 10 tuntia ja osapäiväraha että matka on kestänyt yli kuusi tuntia.
Lisäedellytyksenä on se, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on oltava lisäksi yli viiden kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta.
Matkalasku tai muu vastaava selvitys on aina muistettava laatia huolellisesti. Vähennystä on vaadittava veroilmoituksella.
Yrittäjä käyttää omaa autoa yrityksen ajoihin
Yrittäjän käyttäessä omistamaansa autoa myös yrityksen (osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö) elinkeinotoiminnassa hän on oikeutettu saamaan verottoman kilometrikorvauksen oman auton käytöstä palkansaajaa koskevien määräysten mukaisesti (eli 0,57 euroa/km vuonna 2024 ja 0,53 euroa/km vuonna 2023). Kilometrikorvauksen saamisen edellytyksenä on matkalaskun laatiminen.
Matkalaskusta tulee ilmetä matkan tarkoitus, sen liittyminen elinkeinotoimintaan ja luonnollisesti ajettu kilometrimäärä. Kilometrikorvausten maksaminen edellyttää asianmukaisten matkalaskujen laatimista sekä maksettujen korvausten asianmukaisesti hoidettua kirjanpitokäsittelyä. Kilometrikorvauksen maksaminen ei edellytä palkan nostamista.
Verottaja on käytännössä erityisen kiinnostunut yrittäjän yrityksestään nostamista verovapaista korvauksista. Tämän vuoksi matkalaskut ja muut selvitykset tulee laatia erityisen huolellisesti.
Mikäli yritykseltä ei ole laskutettu verovapaita kilometrikorvauksia, yrittäjä voi vähentää omassa verotuksessaan omalla autolla tehdyistä ajosta aiheutuneet kustannukset tulonhankkimismenona. Tämä tarkoittaa käytännössä useimmiten sitä, että matkakuluvähennyksenä hyväksytään 0,30 e/km (v.2023).
Liikkeen- ja ammatinharjoittajat eivät voi saa omalta yritykseltään verovapaita kilometrikorvauksia, vaan he saavat palkansaajan kilometrikorvauksen suuruisen vähennyksen yksityisen autonsa käyttämisestä liike- tai ammattitoiminnan ajoihin.
Vähennys on 0,57 euroa/km vuonna 2024 (0,53 euroa/km vuonna 2023). Auton katsotaan kuuluvan yksityisiin varoihin, mikäli auton muut kuin elinkeinotoimintaan liittyvät ajot ovat vähintään 50 % auton kokonaisajosta. Autoa ei pidetä yksityisenä autona, mikäli elinkeinotoiminnan ajot ovat yli 50 % kaikista ajoista.
Mikäli auton kuluja ei ole vähennetty kirjanpidossa, vähennetään kuluna elinkeinotoiminnan ajojen määrä kerrottuna kilometrikorvauksella 0,57 euroa/km. Tällöin siis veroilmoituksella vähennetään suoraan 0,57 euroa/km tekemättä mitään erityisempiä laskelmia. Toki matkalaskua vastaava selvitys matkasta ja sen yhteydestä elinkeinotoimintaan tulee olla olemassa.
Vähennyksen myöntäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä autolla ajetuista kilometrimääristä. Ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi autolla verovuonna päivittäin ajettu kilometrimäärä. Vähennyksen saamiseksi liikkeen- ja ammatinharjoittajalla on oltava selvitys matkan ajankohdasta, kestoajasta ja kohteesta sekä sen liittymisestä elinkeinotoimintaan. Niissä tilanteissa, joissa verottaja pitää esitettyjä selvityksiä riittämättöminä, vähennys arvioidaan 0,30 euroa/km (vuonna 2023) taksan perusteella.
Matkat kotoa toimipaikalle
Asunnon ja työpaikan väliset matkat ovat yksityisajoja. Nämä asunnon ja työpaikan väliset kustannukset yrittäjä saa vähentää pääsäännön mukaan verotuksessa halvimman kulkuneuvon kustannusten perusteella eli yleensä julkisen kulkuneuvon käytöstä syntyvien kustannusten perusteella.
Vähennyksen tekeminen oman auton taksan mukaan edellyttää, että julkiset kulkuneuvot eivät ole käytettävissä tai niiden käyttö veisi kohtuuttoman paljon aikaa.
Vähennys voidaan tehdä oman auton taksan (0,30 e/km vuoden 2023 verotuksessa) mukaan esimerkiksi seuraavissa tapauksissa:
- Julkista kulkuneuvoa ei ole lainkaan käytettävissä.
- Kävelymatka yhteen suuntaan (esim. asunnolta linja-autopysäkille) on vähintään 3 kilometriä.
- Odotusaika meno-paluumatkalla (esim. julkisen kulkuneuvon vaihto) on yhteensä vähintään 2 tuntia.
- Matka alkaa tai päättyy yöllä (klo 00.00–05.00).
Verotuksessa omaa autoa ei pidetä halvimpana kulkuneuvona sen perusteella, että verovelvollinen tarvitsee autoa työssään, kuljettaa lapsia päivähoitoon tai matka julkisilla kulkuneuvoilla kestäisi kauemmin kuin omalla autolla. Isojen ja raskaiden työvälineiden kuljettaminen voi oikeuttaa kuitenkin vähennyksen tekemiseen oman auton taksan perusteella (KHO 2006 T:1543).
Osakeyhtiön osakas saa vähentää asunnon ja yrityksessä olevan työpaikkansa väliset matkakustannukset vain, jos hän on saanut verovuonna tuosta yrityksestä palkkatuloa (KHO 2008:69 ja 16.9.2008 t. 2240 (ei julk.)). Verohallinnon tulkintasuosituksen mukaan matkakulujen vähentämiseksi osakeyhtiön tulisi maksaa osakkaalle verovuonna vähintään matkakulujen määrän suuruinen palkka.
Muissa yritysmuodoissa matkakulut ovat vähennyskelpoiset verovelvollisen ansiotuloista riippumatta siitä, onko verovelvollisella ollut verovuonna ansiotuloa juuri kyseisestä yrityksestä. Yhtymien (avoinyhtiö, kommandiittiyhtiö) osalta matkakulujen vähentäminen ei myöskään edellytä, että yhtymä olisi maksanut osakkaalle palkkaa.