Arvonlisävero
Myynnistä on yleensä suoritettava tavaran tai palvelun hinnan perusteella tähän tavaraan tai palveluun sovellettavan verokannan mukaan laskettu arvonlisävero (ALV). Arvonlisävero on kulutusvero, joka yleensä tulee lopulta viimeisen asiakkaan maksettavaksi.
Arvonlisäverojärjestelmässä veronmaksuvelvollisuuden kääntöpuolena on verovelvollisen myyntejä varten tehtyjen hankintojen välitön arvonlisäveron vähennysoikeus. Vähennysoikeus on osa arvonlisäverojärjestelmää ja se estää veron kertautumisen tuotantoportaiden eri tasoilla. Arvonlisäveron vähennysoikeus alkaa jo yleensä ennen kuin yhtään arvonlisäverollista myyntiä on tehty, koska vähennysoikeus kattaa myös arvonlisäverollisen toiminnan valmistelun.
Liiketoimien verollisuus on arvonlisäverotuksessa pääsääntö. Tavaraa ovat kaikki aineelliset esineet. Tavarana pidetään esimerkiksi myös sähköä, kaasua, lämpöä ja kylmyyttä. Myös kiinteistöt ovat tavaroita, vaikka niiden myynti onkin verotonta. Se, mikä ei ole arvonlisäverotuksessa tavaraa, katsotaan palveluksi.
Arvonlisäverovelvollisuus koskee kaikkia verovelvollisen ominaisuudessa tehtyjä tavaroiden tai palveluiden myyntejä. Useimmiten verovelvollinen on tavallinen suomalainen yritys. Myynnistä ei kuitenkaan aina seuraa verovelvollisuus.
Myynnistä ei suoriteta arvonlisäveroa, mikäli tavaran tai palvelun myyjä on vähäisen toiminnan harjoittaja. Vähäisen toiminnan raja on 15.000 euroa. Jos raja ylittyy tilikauden aikana, käsitellään kaikkia tilikauden aikana tehtyjä myyntejä verollisina. Vaikka myynti ei ylittäisi edellä mainittua arvonlisäveron alarajaa, tavaran ja palvelun myyjä voi myös hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi. Hakeutujalla on oikeus tehdä hankinnoistaan vähennyksiä.
Arvonlisäverottomia myyntejä ovat lisäksi muun muassa sairaanhoito, koulutuspalvelut, rahoituspalvelut sekä vakuutuspalvelut. Tällaisia myyntejä varten tehdyistä hankinnoista myyjällä ei ole vähennysoikeutta. Sen sijaan niin sanotut nollaverokannan alaiset myynnit ovat verottomia, mutta niihin kohdistuvat hankinnat ovat vähennyskelpoisia.
Arvonlisävero on oma-aloitteinen vero. Siten jokaisen verovelvollisen on ilmoitettava ja maksettava veronsa ilman Verohallinnon erillistä määräystä. Sekä veroilmoitus, että maksu on tehtävä ajallaan. Vaikka esimerkiksi metsän myynnistä arvonlisäverovelvollinen olisi suorittanut veron maksun oikein, mutta ilmoitus olisi unohtunut, tästä voi myöhästymismaksu tai veronkorotus.
Oma-aloitteisten verojen ilmoituksia ja maksuja koskevista menettelyistä säädetään oma-aloitteisten verojen verotusmenettelylaissa. Verovelvollisuus, verottomuus ja esimerkiksi verokannat ovat säädetty arvonlisäverolaissa.
Arvonlisäverotus eroaa muusta verotuksesta siten, että sitä koskeva sääntely on harmonisoitu Euroopan unionin tasolla. Arvonlisäverolain tulee olla sopusoinnussa arvonlisäverodirektiivin kanssa ja ristiriitatapauksissa direktiivin vastaisen lainsäännöksen on väistyttävä.
Verovelvollisella on oikeus vaatia Verohallintoa noudattamaan eurooppaoikeudellista tulkintaa verotusta toimitettaessa. Tuomioistuimilla on oikeus pyytää Euroopan unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua arvonlisäverodirektiivin tulkinnasta. Ylimmillä tuomioistuimilla on epäselvissä asioissa myös velvollisuus pyytää ratkaisua, mikäli kysymys ei ole ratkaistavissa aiemman oikeuskäytännön perusteella.