Veronmaksajain Keskusliitto 1947–2022

Prologi: Palatsivallankumous

Veronmaksajaliikkeen varhaisvaiheet 1922–1965
Ensimmäiset yritykset (1922–1926) 
  Veroreformi ja verorasituksen kasvu
  Veronmaksajayhdistyksen perustaminen 
  Toiminta jää laimeaksi
Talouselämän etujärjestöjen verojaostosta veronmaksajayhdistykseksi (1927–1936) 
Kolmas kerta sanoo toden (1940–1948)
  Sota jättää jälkensä verotukseen ja kansantalouteen
  Aloite siirtyy yksityisille tahoille: Veronmaksajain Keskusliitto perustetaan
  ”Sellainen silmä, joka tietää kaiken ja näkee kaiken”
  Toiminta käynnistyy virkeänä – mutta ei ilman takaiskuja
  Henkilövaihdoksia toimistolla: Matti Kalevan aika alkaa
  Veronmaksaja-lehti
Valtioneuvoston ja eduskunnan väsymätön valvoja (1948–1957)
  Fagerholmin vähemmistöhallituksesta Kekkosen vähemmistöhallitukseen
  Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen
  Neuvontaa ja muita aktiviteetteja
  Miinuskirja ja liiton koheneva talous
  Hallituksen puheenjohtajan henkilökohtainen tragedia
  Valtio kohti konkurssia
Asemansa vakiinnuttanut keskusliitto (1958–1965)
  ”Julkisen talouden hoito ei ole oikeusvaltion arvon mukaista”
  Porvarienemmistön kirittäjänä
  Työttömyysvakuutus – kuka maksaa?
  Veroparlamentti demonstroi kansanliikettä
  Elokuvia – ja neuvontaa monin tavoin
  Veronmaksajat tutkii ja selvittää
  Kansainvälinen yhteistyö tiivistyy
  Uusi puheenjohtaja, vanha hallitus
  Puolustustaistelijan talous heikentyy

Hyvinvointivaltion rahoituksen valvoja 1966–1992
Säästäväisyyden puolesta (1966–1973)
  Veronkorotuksia ja puoluetukea vastaan
  Devalvaatiosta Tupoon
  Veropoliittinen ohjelma
  Aatteellinen yhteenliittymä
  Palkansaajajärjestöt ja tuloveron inflaatiotarkistukset
  ”Puolueellinen opposition äänitorvi”
  Tutkimuksia kunnallistaloudesta
  Liiton ensimmäinen lakimies
  Omakin talous kuntoon
Mielialat muuttuvat (1974–1982)
  Verotuksen hullu vuosi
  Veroadressi – liiton kuningashetki
  Konsensuksen aikaan
  ”Välittömistä veroista välillisten suuntaan”
  Yrittäjien neuvojana ja edunvalvojana
  Taloustutkimus selvittää
  Ailahteleva talous, vähenevä jäsenistö
  Yhteydet veljesjärjestöihin vahvistuvat
  Kalevan pitkä toimitusjohtajakausi päättyy
Reformien aikaa (1983–1992)
  Uusi toimitusjohtaja, uudistunut hallitus
  Jaakko Kari laittaa pyörät pyörimään
  ”Leijonanosa käteen”
  Verouudistusohjelma 1986
  Holkerin hallituksen veroreformi
  Ahon lamahallitus ajautuu veronkorotuksiin
  Yritys- ja pääomaverotuksen keventäminen
Talous edellä kohti uutta (1983–1992)
  Liitto kuin yritys
  Tax-Free -seminaarit käynnistävät koulutustoiminnan
  ”500 voittoa verottajasta”
  Aluekonttorit perustetaan
  Tutkivat toimittajat
  Taloustaito ja Finanssi
  Talousvinkkejä veljesjärjestöille
  ”Suomen ainoa liituraitavihreä”

Kansalaisjärjestön toimenkuva kirkastuu 1993–2022
Asiantuntevaa edunvalvontaa (1993–2006)
  Ministerin erityisavustajasta toimitusjohtajaksi
  Tutkittua tietoa
  Verolupaus
  Lipposen hallitus – kohti työn tekemistä ja teettämistä suosivaa verotusta
  Kannustinloukut ja kotitalousvähennys
  Toimitusjohtaja talon sisältä
  Strategianmukaista edunvalvontaa
  Yritys- ja pääomaverotuksen uudistus 2005
  Perustulosta ja kuntien verotusoikeuden laajuudesta
Puolenpito kirkastuu (1993–2006)
  Koneisto joka jalostaa raakatietoa palveluiksi
  ”Että siellä hallituksen sisällä on mielipiteiden kirjoa”
  Sidosryhmäsuhteet koetuksella
  Viestintä laajenee verkkoon
  Puolenpitoa
  Kenen Veronmaksajat?
  ”Pidämme tutkimukset ja kannanotot erillään”
  Lakiasiainosasto – jäsenpalvelun tehonyrkki
  Aluekonttorit lakkautetaan
  Laajeneva jäsenkunta – talouden ja toiminnan vankka tukijalka
  Suuren yleisön Verotapahtuma
  Suomen ja Ruotsin veronmaksajajärjestöt eri suuntiin
  ”Nyt tarvitaan keskiluokan ostovoimaa”
Finanssikriisistä koronapandemiaan (2007–2020)
  Verotus kohti kulutusta ja ympäristöhaittoja
  Yritysverotus muutostilassa
  Ryhtiä kuntatalouteen, maakuntaverokomitea
  Toteuttamiskelpoista vaikuttamista
  Sosiaaliturva ja kannustinloukut
Kesytä verokarhu (2007–2020)
  Vaalivaliokunta valmistelemaan luottamushenkilöiden valintoja
  Lakiasiainosasto viranomaisten vastapainona
  Tutkimuksia joilla on kysyntää
  Taloustaito uudistuu printissä ja verkossa
  Edullisen jäsenmaksun perusta
Pandemia ja digiloikka (2020–2022)

Jälkisanat

Viitteet

Lähteet ja kirjallisuus

Henkilöhakemisto

Veromaksajain keskusliiton puheenjohtajat 1947–2022
Veromaksajain keskusliiton Varapuheenjohtajat 1947–2022
Veromaksajain keskusliiton hallituksen puheenjohtajat 1947–2022
Veromaksajain keskusliiton toimitusjohtajat 1947–2022
Veromaksajain keskusliiton hallituksen jäsenet 1947–2022
Veromaksajain keskusliiton valtuuskunnan jäsenet 1947–2022
Liiton ansiomerkillä palkitut 1947–2022
Liiton kunniajäsenet

Miksi juuri Suomeen syntyi väkilukuun nähden maailman suurin veronmaksajajärjestö? Tähän mielenkiintoiseen kysymykseen vastaa FT Jouni Yrjänä kirjoittamassaan Veronmaksajain Keskusliiton historiassa, joka julkaistaan sen 75. toimintavuoden kunniaksi.

Teos kertoo, miten Veronmaksajat kehittyi julkisista menoista huolestuneesta herrakerhosta laajapohjaiseksi kansalaisjärjestöksi. Kun monista vastaavista ulkomaisista järjestöistä tuli puhtaita lobbareita, Veronmaksajat keskittyi monipuolisiin jäsenpalveluihin, jotka tukivat niin kotitalouksia kuin yrittäjiä arkisissa talous- ja veroasioissa. Liiton näkyvin tuote on maan suurin talouslehti Taloustaito.

Samalla teos kertoo sodanjälkeisen Suomen vaurastumisesta sekä taistelusta talous- ja veropolitiikan suunnasta. Veronmaksajat nousi tarvittaessa barrikadeille, flirttaili populismin kanssa ja löysi lopulta merkittävän yhteiskunnallisen roolin asiantuntijuuden kautta. Liiton tutkimuksista ja laskelmista on tullut median ja politiikanteon vakiomateriaalia. Luotettava ja avoin tiedon tuottaminen on ollut sille myös paras tapa vaikuttaa.

Historiantutkija, filosofian tohtori Jouni Yrjänä on tutkinut muun muassa Rettigin ja Paloheimon yrityshistoriaa. Hän on kirjoittanut myös suomalaisen talousjournalismin ja Helsingin kaupungin maanhankinnan historian.