Eläkkeet, eläkkeen verotus ja eläkkeen ostovoima vaalikaudella 2019–2023

Tässä katsauksessa tarkastellaan eläkkeiden, eläkkeiden verotuksen ja eläkkeiden ostovoiman kehitystä vaalikauden 2019-2023 aikana.

Huomiota kiinnitetään eläkkeiden bruttomääriin, veroprosentteihin sekä ostovoimaan, joka ottaa huomioon ajanjaksolla jo toteutuneen ja tulevaisuuden ennustetun inflaation. Tarkasteluun on otettu esimerkeiksi seitsemän erisuuruista eläketuloa saavaa henkilöä. Lisäksi tehdään tarkastelua hallitusohjelman eläkkeitä koskeviin keskeisiin kirjauksiin ja niiden toteutumiseen.

Näin vuodenvaihteessa 2022–2023 voitaneen luonnehtia, että arvioitu talouden kehityskulku tähän päivään saattoi näyttäytyä viime vaalikauden (2015–2019) lopulla huomattavasti seesteisemmältä, kuin millaisena se lopulta toteutui.

Suomessa oltiin ehditty elää kohtalaisen vakaan talouskasvun ja matalan inflaation oloissa jo jonkin aikaa viime vuosikymmenen lopulla. Valtiovarainministeriön talouskatsaus joulukuulta 2018 povasi hiipuvaa kasvua vuosikymmenen vaihteeseen ja ennusteet 2020-luvun alun inflaatioprosenteistakin alkoivat ykkösellä. Matelevaan inflaatioon oli jo saattanut kenties vähän jo tottua itse kukin.

Tuli vaalit, tuli sote; tuli korona, tuli sota. Tapahtumat olivat enemmän ja vähemmän keskenään riippumattomia, mutta eläkeläisten tulojen, verojen ja ostovoiman kannalta niillä voi katsoa olleen erityisiä seurauksia. Eläkkeiden ja verotuksen maailmassa tapahtuikin yhtä ja toista, mutta eläkkeidenkin ostovoima joutui lopulta kiihtyneen inflaation vuoksi koetukselle, mistä etuuksien aikaistettu indeksitarkistus elokuussa 2022 käy osoituksena.

Seuraavassa tarkastellaan, miten keväästä 2019 edettiin vaalikauden loppuun vuoteen 2023 eläkkeensaajan näkökulmasta. Katsaus on varsin seikkaperäinen, mutta johtopäätösluvussa katsauksen keskeiset tulokset on esitetty kiteytetyssä muodossa.

Eläkkeiden kehitystä seurataan läpi tekstin seitsemän erisuuruista eläketuloa saavan esimerkkihenkilön kautta. Eläkkeensaajista pienituloisimman eläke koostuu täydestä takuueläkkeestä, kaksi seuraavaa eläkkeensaajaa saavat sekä kansan- että työeläkettä ja neljän suurituloisimman eläke koostuu puolestaan pelkästä työeläkkeestä.

Eläkeläiset hallitusohjelmassa

Eduskunta valittiin vaaleilla keväällä 2019 ja se muodosti keskuudestaan hallituksen. Hallitus perinteiseen tapaan laati itselleen hallitusohjelman, joka on yksityiskohtainen toimintasuunnitelma hallituskauden poliittisille toimille. Seuraavaan katkelmaan on poimittu hallitusohjelman keskeisiä eläkeläisiin ja eläkeläisten (netto-)tuloihin vaalikauden aikana vaikuttaneita kirjauksia, joista osaa on korostettu alleviivauksella:

”Hallitus käyttää 183 miljoonaa euroa pienimpien eläkkeiden korottamiseen noin 50 eurolla kuukaudessa nettomääräisenä. Korotus kohdistuisi arvion mukaan noin 1 000 euron kuukausieläkkeeseen saakka. Korotus toteutetaan kansaneläke- ja takuueläkejärjestelmien kautta.

Käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa. Osana tätä selvitystä selvitetään keinoja, joiden avulla voitaisiin nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla työeläkemaksuja nostamatta.”

...

”75 prosentin työllisyysastetavoitteen saavuttaminen vahvistaa julkista taloutta niin, että osa vahvistumisesta voidaan kohdentaa lisämenoihin julkisen talouden tasapainotavoite saavuttaen.”
...

”Hallitus ei pidä tarkoituksenmukaisena ansiotulojen veron yleistä keventämistä tilanteessa, jossa talous kasvaa normaalilla tavalla. Hallitus varaa kuitenkin 200 miljoonaa euroa maltilliseen tuloveron kevennykseen, jolla korvataan osaltaan pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin, eläkeläisiin ja yrittäjiin kohdistuvia välillisten verojen korotuksia. Jatketaan niin kutsuttua solidaarisuusveroa hallituskauden loppuun. Ansiotuloverotukseen tehdään ansiotason nousua ja inflaatiota vastaava tarkistus vuosittain.”

Pienten eläkkeiden tasokorotus

HE 43/2019:n mukaan hallitus käytti eläkkeiden tasokorotukseen arviolta 183 miljoonaa euroa, joka ottaa huomioon paitsi eläkkeiden tasokorotuksen, myös muutokset Kelan muihin tukiin ja verotulojen kasvun. Tämän ohella esityksessä mainitaan, että kansaneläkeindeksin tarkistus tuottaa lisäksi 24 miljoonan euron lisäkustannukset, jotka aiheutuivat vuoden vaihteessa tasokorotuksen ohella.

On merkillepantavaa, että esityksen vaikutusarviot eläkeläisen asemaan sisältävät sekä tasokorotuksen että KEL-indeksin indeksitarkistuksen vaikutukset. Esityksessä arvioitiin, että muutos korottaa täyttä takuueläkettä 50 eurolla/kk, täyttä kansaneläkettä noin 34 eurolla/kk ja että kokonaiseläkkeen ollessa noin 1 000 euroa kuukaudessa nettokorotus olisi noin 19 euroa/kk.

Vuosi	Täysi kansaneläke	Täysi takuueläke
2019	628,90 €/kk	784,50 €/kk
2020	662,90 €/kk	834,50 €/kk
2021	665,30 €/kk	837,60 €/kk
1-7/2022	679,50 €/kk	855,50 €/kk
8-12/2022	703,50 €/kk	885,60 €/kk
2023	732,70 €/kk	922,40 €/kk

KEL-indeksin pisteluvun (2019: 1 617; 2020: 1 633) muutoksen seurauksena takuu- ja kansaneläkkeiden täydet määrät olisivat nousseet noin prosentilla ilman tasokorotusta: täysi takuueläke n. 8 e/kk ja täysi kansaneläke n. 6 e/kk.

Vuosi	Täysi kansaneläke ilman 2020 tasokorotusta (vain indeksikorotukset)	Täysi takuueläke ilman 2020 tasokorotusta (vain indeksikorotukset)
2019	628,90 €/kk	784,50 €/kk
2020	635,10 €/kk	792,30 €/kk
2021	637,40 €/kk	795,20 €/kk
1-7/ 2022	651,00 €/kk	812,20 €/kk
8-12/ 2022	674,00 €/kk	840,80 €/kk
2023	702,00 €/kk	875,70 €/kk

Näin ollen tasokorotuksen vaikutukset bruttoeläkkeisiin olivat mainittujen summien verran pienemmät kuin esityksessä mainitaan kuukausieläkkeiden korotuksista. Tasokorotuksen vaikutus takuueläkkeen täyteen määrään oli noin 42 euroa/kk ja kansaneläkkeeseen noin 28 euroa/kk vuonna 2020. Tasokorotukseen "kohdistuvien" indeksikorotusten myötä vuonna 2023 vastaavat luvut olisivat takuueläkkeelle 47 euroa/kk ja kansaneläkkeelle 31 euroa/kk.

Kuukausieläkkeet ovat toki nousseet vaalikaudella myöhemminkin indeksikorotuksien myötä, mutta tasokorotuksia ei tehty eläkkeisiin vaalikauden alun jälkeen. Hallitusohjelman mukaisesti eläkkeiden tasokorotukseen käytettiin arvion mukaan tarkalleen 183 miljoonaa.

Koronapandemian alkamisen jälkeen kesällä 2020 hallituksesta todettiin, että suhdannetilanteen dramaattisen muutoksen myötä eläkkeiden myöhempiä tasokorotuksia koskevan ”kokonaisuuden osalta on vaikea edetä”. Tällä tarkoitettaneen hallitusohjelman kirjausta (mainittu aiemmin tässä artikkelissa), jolla viitataan lisämenojen kohdentamiseen, joka voisi mahdollistaa eläkkeiden lisätasokorotuksia, sillä hallitusohjelmassa mainittu 183 miljoonan euron määräraha eläkkeiden korottamiseen toteutui asiaa koskevan hallituksen esityksen mukaan täysimääräisesti.

Hallitusohjelman kirjaus eläkkeiden tasokorotuksesta joka tapauksessa toteutui, ainakin jos ”pienillä eläkkeillä” tarkoitetaan ainoastaan takuueläkettä. 183 miljoonan euron määrärahan kohdennus toteutui täysimääräisesti ja sen vaikutus takuueläkkeeseen oli vaalikauden lopulla 47 euroa kuukaudessa (tasokorotukseen kohdistuvat indeksikorotukset mukaan lukien), jonka voi katsoa vastaavan hallitusohjelman ”noin 50 euroa”.

Tosin hallitusohjelmassa mainitaan, että korotus kohdistuisi arviolta 1 000 euron kuukausieläkkeeseen asti. Muotoilu jättää ainakin tulkinnan varaa - onko kyse varsinaisesta toimesta vai pelkästä vaikutusarviosta? Tonnin eläkettä saavan tilanne parani HE 43/2019:n mukaan seuraavasti: "kokonaiseläkkeen ollessa noin 1000 euroa kuukaudessa nettokorotus on noin 19 euroa kuukaudessa". Verotuksen keveneminen myöhemmin vaalikaudella on tosin korottanut vaikutusta hitusen 19 eurosta/kk.

Kansan- ja työeläkettä saavien bruttoeläkkeet nousivat suhteellisesti vähemmän kuin ”takuueläkeläisillä”, mutta toisaalta vaalikauden aikana pienten ja keskisuurten eläkkeiden verotus keveni hieman, mikä nostaa käteen jääviä tuloja osaltaan myös työeläkkeen saajilta.

Esimerkiksi 1 400 euron kuukausieläkettä (100 % työeläkettä) vuonna 2019 saaneen veroprosentti laski bruttoeläkkeen indeksikorotukset huomioon ottaen vuodelle 2023 tultaessa reilut puoli prosenttiyksikköä, joka vaikuttaa nettotuloihin vajaan kympin verran kuukaudessa.

Eläkkeiden indeksikorotukset

Takuu- ja kansaneläkkeiden täysiä määriä tarkistetaan vuosittain lähtökohtaisesti kansaneläkeindeksin, eli KEL-indeksin kehityksen mukaan. Maksussa olevien työeläkkeiden määriä puolestaan tarkistetaan työeläkeindeksin (jäljempänä TyEL-indeksin) kehityksen mukaan.

KEL-indeksin pisteluku kullekin vuodelle määritellään lähtökohtaisesti menneen vuoden kolmannen vuosineljänneksen kuluttajahintojen kehityksen perusteella. TyEL-indeksin pisteluvun muutos perustuu 80-prosenttisesti kuluttajahintojen ja 20-prosenttisesti ansiotasoindeksin kehitykseen.

Kuluttajahintojen verkkainen nousu vuosien 2019–2021 aikana käytännössä tarkoitti sitä, etteivät vastaavat indeksitarkistukset eläkkeisiin olleet järin suuria. Vuoden 2022 aikana kuluttajahinnat kuitenkin syöksyivät nousuun pitkästä horroksestaan. Tämän seurauksena hallitus päätti tehdä eräisiin sosiaalietuuksiin aikaistetun indeksitarkistuksen, joka nosti muun muassa takuu- ja kansaneläkkeiden määriä 1.8.2022 alkaen.

Vaikka aikaistettua indeksitarkistusta ei olisi tehty, sillä ei olisi ollut vaikutusta vuoden 2023 takuu- ja kansaneläkkeiden määriin. Aikaistettu indeksitarkistus kuitenkin nosti takuu- ja kansaneläkkeen määriä loppuvuodelle 2022. Tämän vuoksi vuodenvaihteessa 20222023 tehtävän indeksitarkistuksen myötä esimerkiksi joulukuun 2022 kansaneläke ei nouse vuodenvaihteessa niin paljoa kuin tilanteessa, jossa koko vuosi oltaisiin edetty 17/2022 etuustasolla.

TyEL-indeksiin ei tehty 1.8.2022 vastaavaa aikaistettua indeksikorotusta, vaan tavallinen indeksikorotus tehtiin normaaliin tapaan vuodenvaihteessa. Käytännössä tämä johti siihen, että TyEL-indeksiin tehtiin historiallisen suuri kertakorotus vuodelle 2023, eli 6,8 prosenttia.

Oheisessa taulukossa on esitetty seitsemän eri bruttoeläkkeen tason kehitys vaalikauden aikana. Kolmen pienimmän eläkkeen tapauksissa vuoden 2022 osalta kuukausieläkkeen määrä on vuoden kuukausittainen keskiarvo, sillä takuu- ja kansaneläkkeisiin tehty ylimääräinen indeksikorotus muutti kuukausieläkkeen määrää kesken vuotta. Oikeanpuolimmaisessa sarakkeessa on esitetty eläkkeen bruttomäärän prosentuaalinen muutos vuodesta 2019 vuoteen 2023. Eläkkeiden määrissä on otettu huomioon eläkkeiden indeksikorotukset sekä myös vuodesta 2020 voimaan tullut tasokorotus takuu- ja kansaneläkkeisiin.

Eläkkeiden verotus

Hallitusohjelmassa eläkkeiden verotukseen liittyviä linjauksia on kolme: 200 miljoonan euron tuloveronkevennys, nk. solidaarisuusveron jatko hallituskauden loppuun sekä ansiotuloverotuksen vuotuiset ansiotasotarkistukset. Eläketulojen lisäverosta (nk. raippavero) ei ollut hallitusohjelmassa mainintaa ja sen perusteet ovat säilyneet ennallaan läpi vaalikauden.

Eläkkeiden verotukseen vaikuttaa myös kunnallis- ja kirkollisvero sekä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu. Lisäksi sote-uudistuksen yhteydessä tehtävä ansiotuloverotuksen rakenneuudistus aiheutti verotukseen muutoksia, joista voi luonnehtia aiheutuneen sinänsä perusteetonta verohyötyä tietyn tulotason eläkkeensaajille. Lähtökohtaisesti uudistuksella ei pyritty vaikuttamaan verotuksen tasoon, mutta joillakuilla se laskee.

Seuraavassa on eritelty eläkkeiden verotukseen vaikuttaneita tekijöitä vaalikauden aikana tarkemmin.

Veronkevennys

200 miljoonan euron tuloveronkevennys kohdistui kaikkiin ansiotulolajien saajiin, mukaan lukien eläkeläisiin. Eläkkeensaajiin muutos vaikuttaa lähinnä perusvähennyksen ja kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen kautta. 200 miljoonan veronkevennys tuli voimaan alkaen vuodesta 2020.

Solidaarisuusvero

Niin kutsutun solidaarisuusveron soveltamisen jatkamisen voidaan katsoa kiristäneen suurituloisempien eläkkeensaajien verotusta koko vaalikauden ajan. Valtion tuloveroasteikon ylin porras ei kuitenkaan koske tässä katsauksessa tarkasteltuja esimerkkitulotasoja. Solidaarisuusveroa on sovellettu jo aiempina vaalikausina.

Kunnallisverotuksessa verotettavaan tuloon perustuvat verot

Valtiolle maksettavien verojen ohella erityisesti kuntien tuloveroprosentit ja sairausvakuutusmaksuprosentit vaikuttavat eläkkeensaajan nettotuloihin, kuten toki myös kirkollisveroprosentit. Vuosina 20192022 prosenttiosuudet laskettiin kunnallisverotuksen veropohjasta, joka käytännössä muuttui olennaisesti vuodelle 2023. Tämän vuoksi vuoden 2023 prosentit eivät ole täysin yhteismitallisia aiempiin vuosiin nähden. Ne kehittyivät eläkeläisten osalta vaalikauden aikana seuraavasti:

Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi vuodesta 2019 vuoteen 2022 hieman, noin 0,13 %-yksikköä. Kunnallisveroprosentteihin tehtiin sote-uudistuksen seurauksena tasasuuruinen 12,64 %-yksikön leikkaus, eivätkä kunnat voineet muutoin muuttaa tuloveroprosenttejaan vuodelle 2023. Kunnallisveron leikkaus kompensoitiin nostamalla valtion tuloveroa. Ilman sote-uudistusta vaalikauden aikana kunnallisverotuksen voidaan katsoa keskimäärin kiristyneen hieman.

Yksittäisen henkilön kunnallisveroprosentti toki voi olla muuttunut ajanjakson aikana kotikunnan kunnanvaltuuston päätöksellä, kuntaliitoksen tai muuton seurauksena kumpaan suuntaan tahansa. Moni kunta on pitänyt tuloveroprosenttinsa koko vaalikauden aikana samana.

Sote-uudistuksen myötä ansiotuloverotukseen tehtiin muutoksia, joiden tavoitteena ei ollut muuttaa verotuksen tasoa, vaan muutoksen lähtökohdat olivat veroteknisiä. Muutoksiin lukeutui verotettavien tulojen uudelleen määrittelyä: aiemmin kunnallis- ja kirkollisverot sekä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksujen määrät pohjautuivat kunnallisverotuksessa verotettavaan tuloon, nyt valtion- ja kunnallisverotuksen veropohjat käytännössä yhtenäistetään. Lisäksi verosta tehtävät vähennykset kohdistuvat aiempaa enemmän valtion tuloveroon ja nykyistä vähemmän kunnallis- ja kirkollisveroon.

Hallituksen esityksessä HE 241/2020 kirkollisveron tuoton arvioitiin kasvavan 60 miljoonalla eurolla, mikäli seurakuntien tuloveroprosentit pysyisivät ennallaan. Jotta uudistus olisi ollut kirkollisveron osalta neutraali, olisi seurakuntien keskimääräisen kirkollisveroprosentin pitänyt alentua liki 0,1 prosenttiyksikköä vuodesta 2022 vuodelle 2023.

Keskimääräinen kirkollisveroprosentti aleni lopulta kuitenkin vain noin 1,38 prosenttiyksikköön (-0,01 %-yks). Vaikka seurakuntien keskimääräinen tuloveroprosentti aleni hitusen, kirkollisverotus käytännössä kiristyi suhteellisesti paljonkin vuonna 2023.

Kuten kunnallisveroprosentinkin tapauksessa, myös seurakunnan tuloveroprosentti riippuu kotikunnasta.

Sairausvakuutuslain mukaan sairausvakuutuksen maksut tarkistetaan vuosittain siten, että niiden tuotolla voidaan kattaa laissa tarkoitetut kustannukset. Eläkkeensaajalle relevantin korotetun sairaanhoitomaksun perusteena oleva tulo muuttui vuodelle 2023, ja samalla maksuprosentti nousi 0,07 %-yksikköä. Maksutaso säilyi vuosien 2019-2023 välillä jokseenkin muuttumattomana.

Ansiotuloverotuksen ansiotasotarkistukset

Ansiotuloverotukseen tehtiin vuosittain ansiotason nousua ja inflaatiota vastaavat tarkistukset. Kunakin vuonna (2019-2022) ennustettu ansiotason kehitys seuraavalle vuodelle oli suurempi kuin ennustettu kuluttajahintojen nousu. Tarkistukset on vuosittain päätetty tehdä ansiotasoindeksin ennustetun kehityksen mukaisesti.

Ansiotasoindeksi mittaa kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä, joka tyypillisesti nousee rivakammin kuin kuluttajahinnat. Eläkkeiden verotuksen näkökulmasta siitä seuraa sikäli mielenkiintoinen lähtökohta, että maksussa olevien eläkkeiden määrät kehittyvät pääasiassa kuluttajahintojen kehityksen mukaan.

Vaalikauden loppu pois lukien veroperusteiden ansiotasotarkistukset ovat kuitenkin aiheuttaneet keventävää vaikutusta eläkkeiden verotukseen ainakin pientä ja suurta eläkkeitä saavien kohdalla, joiden verotukseen perusvähennys ja valtion tuloveroasteikko keskeisesti vaikuttavat.

Toisaalta ”kutakuinkin keskieläkettä” saavien verotus ei ole tästä näkökulmasta keventynyt aivan yhtä lailla, koska heidän verotuksessaan keskeiset eläketulovähennykset ovat kehittyneet täyden kansaneläkkeen määrän mukaan (koska vähennysten määrät on sidottu siihen). Tosin kansaneläkkeen tasokorotus 2020 itse asiassa kevensi heidän verotustaan tilapäisesti, kuten myös sosiaaliturvaetuuksien aikaistettu indeksitarkistus 1.8.2022 kertaluonteisesti vuoden 2022 verotukseen.

Vuonna 2022 inflaatio kiihtyi harvinaisen nopeasti, jopa reippaasti nopeammin kuin ansiotasoindeksi. Koko vaalikauden aikana kuluttajahinnat nousevat arviolta suunnilleen yhtä paljon kuin ansiotuloverotuksen päätetyt ansiotasotarkistukset ovat suuruudeltaan olleet. Toisin sanoen, se mikä saattoi keventää pienten ja suurten eläkkeiden verotusta 2020-2022, kiristi etenkin suurten eläkkeiden verotusta vuodelle 2023.

Sote-uudistus ja ansiotuloverotuksen rakennemuutos

Vaalikaudella astuu voimaan sote-uudistus. Se aiheutti ansiotulojen verotuksen rakenteeseen merkittävän veroteknisen uudistustarpeen, joka vaikuttaa näin ollen myös eläkkeiden verotukseen. Uudistustarve juontaa juurensa kuntien verotulojen rajoittamiseen, sillä sote-palveluiden ja pelastustoimen järjestämisvastuun siirtämisen myötä myös merkittävä palvelutaakan rahoitustarve siirtyy pois kuntien harteilta.

Ansiotuloverotuksen rakenneuudistuksen tarkoituksena ei ollut kiristää kenenkään verotusta, mutta teknisen muutoksen toteuttaminen ilman, että se vaikuttaisi kenenkään verotukseen on käytännön mahdotonta. Satunnaisten veronkiristysten estämiseksi verotusta kevennettiin erikseen 310 miljoonalla eurolla, jotta mahdolliset veroprosentin nousut olisivat mahdollisimman pieniä.

Verotuksen kiristymisen estäminen ansiotuloverotuksen rakennemuutoksessa oli ensisijainen tavoite, mutta muutoksessa muodostui eräitä onnekkaita ryhmiä, joiden verotus itse asiassa keveni merkittävästikin. Yksi tällainen ryhmä olikin noin 25 000 – 30 000 euron vuosieläkettä saavat, joiden verotus kevenee parhaimmillaan yli prosenttiyksikön verran vuodenvaihteessa.

Etuuksien aikaistettu indeksitarkistus 2022

Vuonna 2022 kiihtyneestä inflaatiosta johtuen hallitus päätti toteuttaa ylimääräisen indeksitarkistuksen eräisiin sosiaalietuuksiin, mikä nosti muun muassa takuu- ja kansaneläkkeiden määriä 1.8.2022 alkaen. Tämä käytännössä aiheutti eläkkeiden verotuksen keventymistä, sillä kunnallis- ja valtionverotuksen eläketulovähennyksien määrät on sidottu kansaneläkkeen täyteen määrään.

Ylimääräisestä indeksitarkistuksesta johtuva verotuksen kevenemisen on tilapäistä, sillä kansaneläkkeiden määrät palaavat ”normaalille uralleen” vuonna 2023 (ainakin jos ylimääräiset indeksitarkistukset eivät muodostu tavaksi).

Verotuksen kehitys esimerkkituloilla

Kootusti eläkkeiden verotuksesta: vaalikauden aikana pienien ja keskisuurten eläkkeiden verotusta kevensi 200 miljoonan veronkevennys ansiotuloverotuksessa vaalikauden alussa sekä veroperusteiden vuotuiset ansiotasotarkistukset. Kansaneläkkeen vuoden 2020 tasokorotus paransi eläketulovähennyksiä ja täten osaltaan kevensi eläkkeiden verotusta hieman. Ylimääräisen sosiaalietuuksien indeksitarkistuksen voidaan katsoa keventäneen eläkkeiden verotusta tilapäisluonteisesti vuodelle 2022. Lisäksi sotesta seuraava ansiotuloverouudistus kevensi paikoin eläkkeen verotusta, joillain varsin tuntuvastikin.

Kuntien ja seurakuntien päätökset kiristivät keskimäärin hieman verotusta vaalikauden aikana. Voimakas kuluttajahintojen nousu vuonna 2022 nostaa eläkkeiden määriä tuntuvasti vuodelle 2023. Koska verotukseen tehdään vuodelle 2023 ansiotasotarkistukset huomattavasti hitaammin kehittyneen ansiotasoindeksin mukaan, suuriin eläketuloihin kohdistuu kiristyspainetta vuodelle 2023.

Seuraavassa kuviossa on nivottu yhteen yksityiskohdiltaan aallokkoinen eläkkeiden verotuksen kehitys vaalikauden aikana. Eläketulojen tasoja on korotettu vuosittain indeksitarkistusten ja tasokorotuksen vaikutukset huomioiden. Vaalikauden aikana verotus on kiristynyt ainoastaan suurituloisinta eläkettä saavalla, jonka verotus kiristyi vuodelle 2023 runsaan eläkkeen indeksikorotuksen (+6,8 %) ja tätä pienemmän verotuksen ansiotasotarkistuksen vuoksi (+3,5 %).

Muiden eläkkeiden veroprosentit alenivat vuodesta 2019 enemmän ja vähemmän. Kiinnostavin yksityiskohta lienee se, että 2 348 euron kuukausieläkettä vuonna 2022 saavan verotus kevenee tuntuvasti vuonna 2023, mikä on pitkälti seurausta sote-uudistuksesta johtuvasta ansiotuloverotuksen rakennemuutoksesta.

Eläkkeiden ostovoima

Kuten viimeiset vuodet ovat osoittaneet, kuluttajahintojen kehitystä on hankala ennustaa. Siitä syystä myös eläkkeiden ostovoiman kehitystä on vaikea ennakoida vuoden 2023 osalta, joskin menneen kehityksen laskeminen ei ole aivan niin vaativa harjoitus. Tässä tarkastelussa eri eläkkeiden ostovoimaa arvioitaessa huomioon otetaan myös muutokset verotuksessa ja bruttoeläkkeiden tasossa.

Kuluttajahinnat nousivat vaalikauden aikana kaksijakoisesti: aluksi hyvin hitaasti ja lopuksi alunkin edestä. Vuonna 2022 inflaatio kiihtyi ja asettuu valtiovarainministeriön (VM) joulukuun loppupuolen arviossa 7,0 prosenttiin, josta lopullinen lukema tuskin kovasti muuttuu.

Vuoden 2023 kuluttajahintojen nousuksi VM ennusti (20.12.2022) 4,0 prosenttia, kun taas esimerkiksi Suomen Pankki ennustaa huomattavasti korkeampaa 5,5 prosenttia. Ostovoimalaskelma on tehty 4,0 prosentin inflaatiovauhdilla vuoden 2023 osalta, mutta ottaen huomioon tulevaisuuden ennustamisen vaikeus, ei tule liikoja yllättyä, jos todellisuus lopulta osoittautuisi toisenlaiseksi.

Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos
2020	2021	2022*	2023*
0,29 %	2,19 %	7,00 %	4,00 %
Lähde: Tilastokeskus, *VM ennuste 20.12.2022

Eläkkeensaajan ostovoima kuluvalla vaalikaudella on pitänyt pintansa tämän katsauksen pienituloisimmilla eläkkeensaajilla, mitä ei olisi tapahtunut ilman Kelan eläkkeiden tasokorotusta vuodesta 2020 alkaen. Suurempien eläkkeiden ostovoima on heikentynyt vaalikauden aikana, mikä on pitkälti seurausta vauhdikkaasta inflaatiosta, jota eläkkeet jälkijättöisesti seuraavat vuoden viiveellä.

Katsauksen suurituloisimman eläkeläisen ostovoimaan 2023 vaikuttaa olennaisesti se, että verotuksen (palkkojen ennustettuun nousuun perustuva) ansiotasotarkistus tehdään 3,5 prosentin suuruisena, mutta eläkkeen määrä nousee 6,8 prosenttia. Tämä aiheuttaa verotuksen kiristymistä, ja veroprosentti nousee korkeammalle kuin vaalikauden alussa vuonna 2019.

Eläkeläisen ostovoiman kehnohko kehitys on toki kielteinen asia luonteeltaan, eivätkä eläkeläiset kärsi ostovoiman heikkenemisestä yksin. Reaaliansioiden ja ostovoiman heikentyminen koskee myös palkansaajaa.

Lisäksi toteutunut inflaatio korottaa automaattisesti eläkkeitä indeksitarkistusten johdosta, mikä auttaa kuromaan umpeen heikentynyttä ostovoimaa pienellä viiveellä.

Lopuksi

Koska eläkkeiden indeksikorotukset ovat pitkälti riippuvaisia kuluttajahintojen menneestä kehityksestä, vaalikauden alkupuolella eläkkeiden indeksikorotukset ovat olleet maltillisia. Takuu- ja kansaneläkkeiden määriin kuitenkin tehtiin vaalikauden alussa tasokorotus.

Hallitusohjelman kirjaukset eläkkeiden tasoon liittyen voi katsoa toteutuneen. Hallitus käytti pienten eläkkeiden korotukseen linjaamansa 183 miljoonaa euroa, mistä seurasi täyden takuueläkkeen nousu noin 47 eurolla vaalikauden aikana (verrattuna tilanteeseen, jossa tasokorotusta ei olisi tehty). Ainakin tältä osin linjauksen pienten eläkkeiden kuukausikorotuksesta ”noin 50 eurolla” voi katsoa toteutuneen.

Kuluttajahintojen ennakoimattoman nopeasta noususta 2022 seurasi, että hallitus päätti ylimääräisestä sosiaalietuuksien indeksikorotuksesta, joka nosti takuu- ja kansaneläkkeiden määriä loppuvuodelle 2022. Indeksikorotukset nostivat eläkkeiden bruttomääriä vuoden 2022 alusta vuodelle 2023 reippaasti.

Eläkkeiden veroprosentit keventyivät vaalikauden aikana pieni- ja keskituloisilla eläkeläisillä. Verotusta kevensi vaalikauden alussa toteutettu pieniin ja keskituloisiin ansiotulonsaajiin (ml. eläkkeet) kohdennettu 200 miljoonan euron veronkevennys. Lisäksi ansiotuloverotuksessa veroperusteisiin tehtävät ansiotasoindeksin kehitystä seuranneet tarkistukset toivat pientä kevennystä etenkin pienten ja suurten eläkkeiden verotukseen 2020–2022.

Aikaistettu sosiaalietuuksien indeksitarkistus kevensi verotusta tilapäisesti vuodelle 2022 pieni- ja keskituloisilla eläkeläisillä. Sote-uudistuksen vuoksi tehdyllä ansiotuloverotuksen uudistuksella ei tavoiteltu verotuksen keventämistä, mutta pyrittiin turvaamaan, että verotuksen kiristyminen estetään tai minimoidaan. ”Sivuosumana” veroprosenteissa tapahtuu pientä värinää ja voittopuolisesti kevenevään suuntaan. Joillakin keskieläkettä jonkin verran suurempaa eläkettä saavilla verotus saattaa keventyä tuntuvastikin (jopa yli prosenttiyksikön verran).

Muiden hallitusohjelman eläkkeiden verotusta koskevat kirjaukset voi katsoa toteutuneen, kun ansiotuloveroperusteita korotettiin vuosittain ansiotasoindeksin mukaan ja solidaarisuusveron soveltamista jatkettiin.

Hallitusohjelmassa mainittu kolmikantainen selvitys, voitaisiinko alle 1 400 euron kuukausitasoisia työeläkkeitä korottaa ilman eläkemaksujen nostoa, on toteutettu, mikä käy ilmi ministerin vastauksesta KKV 556/2021 vp.

Selvityksen pohjalta korotuksen on todettu vaativan joko noin 0,9 prosenttiyksikön korotuksen eläkemaksuihin – tai edellyttävän perustuslain 15 §:ssä turvatun omaisuuden suojaan puuttumista, jos eläkemaksuja ei korotettaisi. Selvitystyötä ei katsottu tarkoituksenmukaiseksi jatkaa tämän pidemmälle.

**

Tämän katsauksen ostovoimatarkastelussa eläkkeensaajien veroprosentit ovat laskeneet vaalikauden aikana pikkuhiljaa, pois lukien korkeinta työeläkettä saavalla. Indeksikorotukset ovat nostattaneet kuukausieläkkeitä kolminumeroisia euromääriä kaikilla eläketulojen tasoilla.

Indeksikorotukset ovat kuitenkin seurausta toteutuneesta inflaatiosta ja sen suhteellisen vauhdikkaasta jatkumisesta seuraisi myös vuonna 2023, ettei työeläkkeiden ostovoima ole aivan vuoden 2019 tasolla vuonna 2023. Suurta työeläkettä saavan ostovoimaa nakertaa mainittavasti myös verotuksen kiristyminen 2023. Pienten eläkkeiden ostovoima pitää (toteutuvasta inflaatiosta riippuen) pintansa ja on jopa noussut, pääosin vuonna 2020 voimaan tulleen tasokorotuksen myötä.

Jos inflaatio kehittyy odotusten mukaisesti laskevalla uralla vuoden 2022 jälkeen, tarkoittaa se lähtökohtaisesti parannusta eläkkeiden ostovoimaan, sillä seuraavan vuoden indeksikorotukset tehdään aina jälkikäteen, aiemmin toteutuneen inflaation mukaan. Ostovoiman parannus pätee ainakin siinä tapauksessa, että eläkkeiden veroprosentit säilyisivät ennallaan.

Eläkkeiden verotus 2024 on kuitenkin seuraavan vaalikauden asioita eikä sen vuoksi kovin hedelmällinen spekuloitava – inflaatiosta puhumattakaan, kuten viime vuosien inflaatioennusteet ovat osoittaneet.

Janne Kalluinen