Eläkekatsaus: Eläkkeiden ostovoima kasvaa roimasti 2024, kun eläkkeiden indeksikorotukset päihittävät inflaation

Tässä katsauksessa tarkastellaan eläkkeensaajan tuloja, veroja ja ostovoimaa vuonna 2024 seitsemän erituloisen esimerkkieläkkeensaajan tapauksessa. Ostovoiman muutosta koskevissa laskelmissa on käytetty vuodelle 2024 ennustettua inflaatiota.

Eläkkeensaajan bruttotulot kasvavat reippaasti kaikissa katsauksen tuloluokissa vuonna 2024, mikä on seurausta eläkkeiden ruokaisista indeksikorotuksista vuoden 2023 korkean inflaation vuoksi. Eläkkeiden verotuksessa nähdään heilahduksia molempiin suuntiin: pienehköä eläkettä saavan verotus kiristyy hieman, suurta eläkettä saavan selvästikin, kun taas keskituloisen eläkkeensaajan verotus kevenee.

Eläkkeensaajien ostovoima kasvaisi inflaation ennustetun hiipumisen vuoksi selvästi, mutta täydellistä varmuutta tulevasta inflaatiovauhdista ei ennakkoon voi luvata, kuten viime vuodet ovat osoittaneet.

Katsauksen eläkkeensaajat

Tässä katsauksessa tarkastellaan seitsemän erituloisen eläkkeensaajan eläketulojen, tuloverojen sekä ostovoiman kehitystä 2023–2024. Tarkastelussa huomioidaan eläkkeiden indeksikorotukset, muutokset ansiotulojen verotuksessa sekä kuluttajahintojen arvioitu kehitys.

Tarkasteltavat eläkkeiden määrät kuukaudessa (v. 2023 tasossa) ovat:

• 922 euroa (takuueläke)
• 1 078 euroa (kansaneläke + työeläke)
• 1 392 euroa (kansaneläke + työeläke)
• 1 881 euroa (työeläke)
• 2 508 euroa (työeläke)
• 3 135 euroa (työeläke)
• 5 643 euroa (työeläke)

Eläkkeiden indeksitarkistukset 2024

Koska kuluttajahinnat nousivat vuonna 2023 tuntuvasti, tarkoittaa se myös tuntuvia indeksitarkistuksia eläkkeisiin vuodelle 2024.

Takuu- ja kansaneläkkeiden määriä tarkistetaan vuosittain lähtökohtaisesti kansaneläkeindeksin, eli KEL-indeksin kehityksen mukaan. Maksussa olevien työeläkkeiden määriä puolestaan tarkistetaan työeläkeindeksin (jäljempänä TyEL-indeksin) kehityksen perusteella.

KEL-indeksin pisteluku kullekin vuodelle määritellään menneen vuoden kolmannen vuosineljänneksen kuluttajahintojen muutoksen mukaisesti. TyEL-indeksin pisteluvun muutos perustuu 80-prosenttisesti kuluttajahintaindeksin ja 20-prosenttisesti ansiotasoindeksin kehitykseen.

Tästä seuraa, että vuoden 2023 hintojen reipas nousu näkyy vuonna 2024 takuu- ja kansaneläkkeiden yhtä reippaana nousuna ja työeläkkeilläkin lähes yhtä reippaana.

KEL-indeksin pisteluku nousee vuodelle 2024 noin 5,9 prosenttia (1805 → 1911), mikä tarkoittaa takuu- ja kansaneläkkeiden yhtä suurta suhteellista korotusta. TyEL-indeksin pisteluku nousee vastaavasti noin 5,7 prosenttia (2874 → 3037), sillä ansiotasoindeksin verkkaisempi kehitys pienellä painotuksellaan jarruttaa hieman TyEL-indeksin nousua KEL-indeksiin nähden.

Selvityksen eläkkeensaajien eläketuloihin indeksikorotukset vaikuttavat seuraavasti:

Eläkkeiden verotus 2024

Takuu-, kansan- ja työeläkkeet verotetaan ansiotulona. Jos tuloveroperusteiden ansiotasotarkistukset tehtäisiin vuodelle 2024 ansiotasoindeksin ennustetun nousun mukaan, ne olisivat 3,5 prosentin suuruiset. Tämä ei toteudu, sillä hallitus päätti tehdä veroperusteiden tarkistukset vain 2,8 prosentin suuruisena. Vajavainen ansiotasotarkistus yksinään kiristäisi verotusta, jos muut tekijät pysyisivät ennallaan.

Vajavainen ansiotasotarkistus johtuu siitä, että hallituksen työllisyystoimet ja työttömyysmenojen aleneminen aiheuttivat palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuihin alennuksen, joka keventää palkansaajan verotusta. Työttömyysvakuutusmaksu alenee myös muista syistä. Työllisyystoimista johtuvan osan maksun alenemisesta hallitus halusi ”imuroida” itselleen veronkiristyksen muodossa.

Tämä toteutettiin ansiotasotarkistusten alentamisella 0,7 prosenttiyksikön verran 2,8 prosenttiin. Muutos on siis palkansaajan verotuksessa periaatteessa neutraali, jos ottaa huomioon työttömyysvakuutusmaksun alenemisen työllisyystoimien seurauksena.

Ansiotuloveroja maksavan eläkeläisen näkökulmasta tätä mutkikasta veroparametrien kehitystä voi perustellusti tulkita veronkiristykseksi. Eläkkeensaajan bruttotulot kasvavat 2024 vajaat 6 prosenttia, kuten edellisen väliotsikon alla kerrottiin, jolloin jo 3,5 prosentin indeksitarkistuskin olisi ollut selvän vajavainen. Toisaalta eläkkeiden vajaan 6 prosentin suuruisia indeksikorotuksia moni palkansaajakin luultavasti tervehtisi ilolla.

Kun bruttoeläkkeet kasvavat nopeammin kuin palkat, on sillä kiristävä vaikutuksensa eläkkeensaajien veroprosentteihin, kun verotuksen indeksitarkistukset on tehty lähtökohtaisesti palkansaajien ansiotason nousuvauhdin mukaan. Normaalisti kun palkat nousevat eläkkeitä vauhdikkaammin, ansiotasotarkistusten vaikutus on kuitenkin keventävä eläkeläisen verotukseen.

Vajavainen ansiotasotarkistus kiristää eläkeläisen verotusta valtion tuloveroasteikon ja perusvähennyksen kautta. Sillä on merkitys kaikkien eläkkeensaajien verotukseen – paitsi niiden, jotka eivät maksa ansiotuloveroa lainkaan 2024.

Koska eläketulon lisäveron (nk. ”raippaveron”) perusteisiin ei tehdä minkäänlaista indeksi- tai muutakaan tarkistusta, erityisesti suurituloisen eläkkeensaajan verotus kiristyy valtion tuloveroasteikon mukana. Tämä on jo toinen vuosi peräkkäin, kun näin käy. Katsauksen suurituloisen eläkkeensaajan verotus kiristyi selvästi 2023 ja kiristyy edelleen 2024.

Eläkeläiselle keskeinen verovähennys on myös eläketulovähennys, jonka täysi määrä on sidottu kansaneläkkeen määrään. Koska kansaneläkkeen täyteen määrään tehdään 5,9 prosentin korotus ja eläketulovähennyksen muut kimurantit parametrit säilyvät muuten ennallaan, se keventää tuntuvasti katsauksen keskimmäisten eläkkeensaajien veroprosentteja, vajavaisesta ansiotasotarkistuksesta huolimattakin.

Manner-Suomen keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee lähes prosenttiyksikön kymmenyksellä vuodelle 2024 (7,37 % → 7,46 %). Tämä osaltaan kiristää katsauksen eläkkeensaajien verotusta aiemmasta vuodesta. Eläkkeensaajien sairaanhoitomaksun samansuuruinen alennus (1,57 % → 1,48 %) kuitenkin kompensoi kunnallisverotuksen kiristymisen täsmälleen. Keskimääräinen kirkollisveroprosentti säilyy 2024 samana vuodesta 2023 (1,38 %).

Mainittakoon vielä, että kaikkein suurimmilla eläkkeillä solidaarisuusveron alarajan muutos keventää verotusta, kun verotettava ansiotulo ylittää solidaarisuusveron vanhan alarajan (v. 2023: 85 800 euroa). Katsauksen eläketasot eivät kuitenkaan ole niin suuria, että solidaarisuusveron muutoksilla olisi vaikutusta esimerkkieläkeläisten verotukseen.

Kuntien veroprosentit muuttuvat vuodelle 2024 kaikissa Manner-Suomen kunnissa ja muutokset voivat poiketa keskiarvosta paljonkin. Tämän vuoksi katsauksen luvut voivat poiketa eläkeläislukijan henkilökohtaisesta tilanteesta enemmän ja vähemmän. Esimerkiksi Valkeakoskella kuntaveroprosentti nousee peräti 1,29 prosenttiyksikköä. Katsauksessa kunnallis- ja kirkollisverojen laskennassa on käytetty Manner-Suomen keskimääräisiä veroprosentteja.

Seuraavassa kuviossa eläkkeiden veroprosenttien tarkastelua pidemmältä ajalta. Veroprosentteja 2022 alensi tilapäisluonteisesti indeksiperusteisten etuuksien ylimääräinen indeksitarkistus.

Eläkkeiden ostovoima 2024

Nopea hintojen nousun vaihe alkaa ennusteiden mukaan olla ainakin toistaiseksi takanapäin. Kun vielä syksyllä 2023 inflaation (KHI) vuodelle 2024 ennusteltiin asettuvan hieman yli tai alle 2,0 prosenttiin, joulukuisissa ennusteissa 2,0 prosenttia on jo edustanut vaihteluvälin yläreunaa.

19.12.2023 sekä valtiovarainministeriö että Suomen Pankki julkistivat talousennusteensa. Siinä missä valtiovarainministeriö ennusti kuluttajahintaindeksin muutoksen olevan 2,0 prosenttia vuonna 2024, Suomen Pankki päätyi 1,3 prosenttiin.

Katsauksen ostovoimalaskelmissa inflaatioennusteena on käytetty 2,0 prosenttia. Mikäli inflaatio toteutuisi lopulta pienempänä, ostovoima kasvaisi enemmän kuin jäljemmissä laskelmissa.

Hintojen nousun selvä hidastuminen yhdistettynä tuntuviin eläkkeiden indeksikorotuksiin kohentaa eläkkeensaajien ostovoimaa reippaasti kaikissa tuloluokissa. Eläkkeiden jälkijättöisiin indeksikorotuksiin kiteytyy syy ostovoiman nousuun 2024: eläkkeet kasvavat vuoden 2023 nopean inflaation seurauksena, mutta vuonna 2024 hintojen nousu kalpenee eläkkeiden indeksikorotusten rinnalla leveällä marginaalilla.

Erityisen suotuisasti ostovoima kasvaa keskieläkettä (1 881 e/kk) ja sitä hieman suuremmillakin eläkkeillä, joille verotuksen keveneminen tarjoaa lisävauhtia ostovoiman kasvuun. Katsauksen suurituloisimmalla ja pienituloisillakin eläkkeensaajilla ostovoima kasvaa (reilut) 3 prosenttia, vaikka veroprosenttien nousu hieman ostovoiman kasvua jarruttaakin. Nimellisesti (=euromääräisesti) eniten ostovoima kasvaa suurituloisimmalla eläkkeensaajalla.

Pidemmällä aikavälillä eläkkeiden ostovoima on vähitellen palautunut indeksikorotusten ja taittuneen inflaation seurauksena, kun vuosina 2022-2023 ostovoima notkahti. Ostovoiman heikkenemistä on pienimmillä ja suurimmalla eläkkeellä aiheuttanut veroprosenttien hienoinen kiristyminen, mikä on seurausta verotuksen ansiotasotarkistuksista, minkä syitä avataan verotuksesta kertovan väliotsikon alla.

Janne Kalluinen