Palkkaverotuksen kehitys vaalikaudella 2019–2023

Miten palkansaajan verotus on kehittynyt vaalikaudella 2019–2023, kun huomioidaan paitsi hallituksen tuloveromuutokset myös palkansaajan sosiaalivakuutusmaksujen muutokset ja yleinen ansiokehitys?

Vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen hallitusohjelmissa sovittiin ansiotuloverotuksen osalta pieni- ja keskituloisille kohdennetusta 200 miljoonan veronkevennyksestä ja niin kutsutun solidaarisuusveron jatkamisesta hallituskauden loppuun saakka. Lisäksi hallitusohjelmaan kirjattiin perinteiseen tapaan, että ansiotuloverotukseen tehdään ansiotason nousua ja inflaatiota vastaava tarkistus vuosittain. Tällaiset tarkistukset on toteutettu päättyvällä vaalikaudella ennustetun ansiokehityksen perusteella, kun verovuosien lakimuutosten valmisteluvaiheessa ansiokehityksen on ennustettu olevan suurempi kuin inflaation.

Kuluttajahintainflaatio nousi kuitenkin selvästi palkkakehitystä korkeammaksi vuonna 2022 ja niin ennustetaan käyvän myös vuonna 2023. Tässä mielessä verotuksen voi tulkita kiristyneen 2022 ja 2023, kun verotuksen "indeksitarkistukset" ovat selvästi inflaatiota pienempiä. 

Katsauksessa tarkastellaan palkkaverotuksen kehitystä kuitenkin totuttuun tapaan palkansaajan veroprosentin muutosten kautta. Tällöin keskimääräisen palkkojen nousun, eli yleisen ansiokehityksen, mukainen verotuksen "indeksitarkistus" pitää veroprosentit ennallaan (ilman muita muutoksia), eikä palkansaajien verotus siten veroprosentilla tarkasteltuna kiristy eikä kevene.

Keskituloisen palkansaajan veroprosentti on korkeampi kuin vaalikauden alussa

Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus vaikutti vielä uuden vaalikauden ensimmäisenä verovuonna siten, että palkansaajan sairausvakuutusmaksut ja eläkevakuutusmaksut nousivat selvästi vuodelle 2020. Tämä kiristi palkansaajan veroprosenttia useammalla prosenttiyksikön kymmenyksellä. Myös työttömyysvakuutusmaksut nousivat muista syistä johtuen vuodelle 2020.

Uusi hallitus toteutti samana vuonna hallitusohjelman mukaisen 200 miljoonan euron tuloveronkevennyksen pienituloisille ansiotulonsaajille. Läheskään kaikilla palkkatasoilla kevennys ei kuitenkaan riittänyt edes kompensoimaan sosiaalivakuutusmaksujen nousua. Esimerkiksi keskituloisen palkansaajan veronluonteiset maksut käsittävä veroprosentti nousi kokonaisuudessaan vuonna 2020 noin 0,3 prosenttiyksiköllä. Katsauksen pienimmällä palkkatasolla (2 557 e/kk vuoden 2023 palkkatasossa) veroprosentti pysyi kokonaisuudessaan ennallaan veronkevennyksen kompensoidessa sosiaalivakuutusmaksujen nousun.

 
Vuosille 2021 ja 2022 hallitus ei tehnyt ansiotasotarkistuksia lukuun ottamatta yleisiä muutoksia ansiotuloverotukseen. Vuonna 2021 sosiaalivakuutusmaksujen nousu kuitenkin leikkasi palkansaajien käteen jääviä tuloja nostaen palkansaajien veroprosentteja 0,2–0,3 prosenttiyksiköllä. Vuonna 2022 sosiaalivakuutusmaksurasitus taasen keveni, mikä leikkasi palkansaajien veroprosentteja suunnilleen vastaavalla määrällä kuin ne edellisenä vuonna olivat nousseet.

Vuonna 2023 sote-uudistus mylläsi veroperusteita. Jotta verotuksen kiristymiset yksittäisten veronmaksajien kohdalla saatiin minimoitua, tehtiin veroperusteisiin keventäviä toimia 300 milj. eurolla. Tämä kevennys ei osunut kovin laajasti palkansaajille, mutta joillain satunnaisilla palkkatasoilla sote-uudistus yksinään saattoi hieman keventää palkkaverotusta ja toisilla satunnaisilla tulotasoilla hitusen kiristääkin. Laajemmin palkansaajien käteen jääviin tuloihin ja veroprosentteihin oli kuitenkin vaikutusta sote-uudistuksesta johtumattomasta sairausvakuutusmaksujen muutoksista, jotka kiristivät palkkaverotusta.

Palkansaajan veroprosentit nousevat myös siitä syystä, että yleisen ansiokehityksen ennakoidaan tänä vuonna olevan selvästi nopeampaa (+4,6 % VM ennuste 23.3.) kuin mikä ansiotuloverotuksen 3,5 % indeksitarkistus oli.

Kaiken kaikkiaan palkkaverotus kiristyy 0–0,5 prosenttiyksikköä tulotasosta riippuen tänä vuonna, sote-uudistuksen liittyvän veronkevennyksen kompensoidessa sairausvakuutusmaksuista ja indeksitarkistusta kovemmasta ansiokehityksestä johtuvaa veroprosentin nousua harvoilla satunnaisilla palkkatasoilla. Katsauksessa ei ole huomioitu vuonna 2023 voimaan astunutta työtulovähennyksen korotusta 60 vuotta täyttäneille.

Kokonaisuudessaan keskituloisen palkansaajan (palkka vuonna 2023: 3 836 e/kk) veroprosentti on vuonna 2023 noin 0,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vaalikauden alussa 2019.

Veroprosentin muutos neljällä esimerkkipalkkatasolla 2019–2023

Alla olevasta kuviosta nähdään laajemmin, miten palkansaajan verot ja veronluonteiset maksut sisältävä veroprosentti on muuttunut vaalikauden aikana vuodesta 2019 vuoteen 2023. Vuonna 2020 pienituloisille kohdennettu tuloveronkevennys sekä vuoden 2023 sote-uudistukseen liittyvä satunnainen veronkevennys näkyvät kahtena kuoppana pienillä ja hieman keskipalkkaa matalammilla tulotasoilla, millä verotus ei ole juurikaan kiristynyt.

Korkeimmillaan palkansaajan veroprosentti on kiristynyt noin 90 000 euron vuosituloilla, reilun prosenttiyksikön. Palkkaverotuksen progressio on näin ollen kiristynyt. Progressio kiristyi myös edellisellä vaalikaudella, jolloin matalilla palkkatasoilla veroprosentti laski eniten.

Työn verotus kiristyi myös palkkaverokiilalla mitattuna

Työn verorasitusta tarkastellaan perinteisesti palkkaverokiilalla, eli suhteuttamalla sekä palkansaajan maksamat verot ja maksut, että työnantajan veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut palkkakustannukseen (johon lasketaan bruttopalkan lisäksi työnantajan veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut).

Edellisellä vaalikaudella 2015–2019 kilpailukykysopimus leikkasi palkkaverokiilaa palkansaajien veroprosentin lisäksi merkittävästi työnantajamaksujen kevenemisen johdosta. Kilpailukykysopimuksen maksumuutokset sen sijaan nostivat vielä päättyneellä vaalikaudella vuonna 2020 palkansaajien sosiaalivakuutusmaksujen lisäksi työnantajan sairausvakuutusmaksua lähes puolella prosenttiyksiköllä. Nämä kilpailukykysopimukseen liittyvät muutokset nostivat siis verokiilaa jonkin verran tällä vaalikaudella.

Vuonna 2020 työnantajien eläkevakuutusmaksua alennettiin väliaikaisesti 2,6 prosenttiyksiköllä 1.5.–31.12.2020 koronapandemian takia. Tämä kevensi työn verokiilan kautta palkkakuluja merkittävästi. Keskituloisen työn palkkaverokiila alenikin noin 0,7 prosenttiyksikköä vuonna 2020, vaikka palkansaajan verotus kiristyi ja työnantajan sairausvakuutusmaksu nousi selvästi.

Työnantajien eläkemaksu väliaikainen alennus kompensoitiin korottamalla maksutasoa vuosien 2022-26 ajaksi reilulla 0,4 prosenttiyksiköllä. Tämä sekä työnantajan työttömyysvakuutusmaksun ja sairausvakuutusmaksun nousu nostivat palkkaverokiila vaalikauden myöhempinä vuosina väliaikaisen alennuksen päättymisen ja palkansaajan verotuksen kiristymisen lisäksi. Keskipalkkaisen työn kustannuksista 43 prosenttia menee veroihin ja veronluonteisiin maksuihin vuonna 2023, mikä on 0,8 prosenttiyksikkö äenemmän kuin vaalikauden alussa vuonna 2019.

Lue myös: Eläkkeet, eläkkeen verotus ja eläkkeen ostovoima vaalikaudella 2019–2023 (julkaistu 23.1.2023)

Lisätiedot:

Pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola, puh. 050 536 4126

Laskelmien oletukset:

– Palkkakehitys noudattaa Tilastokeskuksen ansiotasoindeksiä, *vuoden 2023 osalta VM:n 23.3. ennuste +4,6%.
– Laskelmissa huomioitu valtion tulovero, kunnallisvero (keskimääräisillä kunnallisveroprosenteilla), kirkollisvero (keskimääräisillä kirkollisveroprosenteilla), sairausvakuutuksen sairaanhoito- ja päivärahamaksut, palkansaajan työeläke(alle 53v)- ja työttömyysvakuutusmaksut ja yle-vero. Vain viran puolesta automaattisesti tehtävät vähennykset (ei huomioitu 60 vuotta täyttäneiden korotettua työtulovähennystä). Työnantajamaksut (eläke-, työttömyys-, sairaus-, tapaturma-, ja ryhmähenkivakuutusmaksu) laskettu keskimääräisillä maksuprosenteilla.
– Vuosittainen ansiotulo koostuu pelkästään palkkatuloista ja vuositulo on lomarahoineen 12,5x kk-palkka.