Julkiset menot
Julkisten menojen tilastot kuvaavat rahasummia, jotka käytetään julkisyhteisöjen eli valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen velvoitteisiin. Julkisyhteisöjen kokonaismenoja ovat mm. palkkakustannukset, tavaroiden ja palveluiden ostot, investoinnit, tulonsiirrot sekä julkisen velan korkomenot.
Julkisten kokonaismenojen suhde bruttokansantuotteeseen on yksi tapa kuvata julkisen sektorin laajuutta. Vuonna 2021 julkiset menot olivat Suomessa 56 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. 1970-luvun 40 prosentin tasosta suhde nousi peräti 64 prosenttiin 90-luvun laman aikana, minkä jälkeen suhdeluku palautui alle 50 prosenttiin 2000-luvun alussa. Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi ja sitä seurannut eurokriisi käänsivät suhteen uudelleen nousuun. 2010-luvun loppupuolella trendi kääntyi laskuun, mutta koronakriisi nosti menoastetta vuonna 2020 reippaasti.
Kokonaismenojen rinnalla on hyödyllistä tarkastella kokonaistuloja. Valtaosa tuloista koostuu veroista ja sosiaaliturvamaksuista, mutta julkisyhteisöt saavat myös mm. myynti- ja maksutuloja sekä osinkoja. Tulojen ja menojen erotus kertoo, onko julkinen talous tiettynä vuotena yli- vai alijäämäinen. Vuodesta 2009 alkaen julkisen sektorin menot ovat ylittäneet tulot, eli Suomen julkinen talous on ollut pitkään alijäämäinen 2000-luvun alun ylijäämäkauden jälkeen.
Julkisyhteisöjen kokonaismenot ja -tulot
Suomalaisen veroeuron jakaantuminen eri tehtäviin vuonna 2022
Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin
Pääosan eli noin 44 prosenttia julkisyhteisöjen menoista vie sosiaaliturvan rahoitus. Sosiaaliturvaan kuuluvat esimerkiksi eläkkeet (ml. lakisääteiset työeläkkeet), kuntien järjestämät sosiaalipalvelut ja työmarkkinatuki. Julkisyhteisöt koostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta ja sosiaaliturvarahastoista. Sosiaaliturvarahastot maksavat suurimman osan sosiaalietuuksista ja -avustuksista sekä julkisen ja yksityisen sektorin työeläkkeet.
Terveydenhoito, koulutus ja julkinen hallinto nielevät julkisista menoista kukin yli kymmenen prosentin osuuden. Liikenne ja elinkeinot vievät sen sijaan vajaat kymmenen prosenttia. Muita tehtäväluokkia ovat puolustus, yleinen järjestys ja turvallisuus, ympäristönsuojelu, asuminen sekä vapaa-aika, kulttuuri ja virkistys. Näihin tehtäviin kohdistuu kuitenkin vain murto-osa julkisista menoista.
Julkisia menoja tilastoidaan kansainvälisen julkisyhteisöjen tehtäväjaottelun (COFOG, Classification of the Functions of Government) perusteella.
Julkisyhteisöjen kokonaismenot tehtävittäin vuonna 2022
| Menolaji | Miljoonaa euroa | Henkeä kohden, euroa | Osuus kokonaismenoista |
| Yhteensä | 143 133 | 25 758 | 100,0 % |
| G01 Yleinen julkishallinto | 20 797 | 3 743 | 14,5 % |
| G02 Puolustus | 3 508 | 631 | 2,5 % |
| G03 Yleinen järjestys ja turvallisuus | 3 081 | 554 | 2,2 % |
| G04 Elinkeinoelämän edistäminen | 12 365 | 2 225 | 8,6 % |
| G05 Ympäristönsuojelu | 599 | 108 | 0,4 % |
| G06 Asuminen ja yhdyskunnat | 1 082 | 195 | 0,8 % |
| G07 Terveydenhuolto | 19 942 | 3 589 | 13,9 % |
| G08 Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto | 3 730 | 671 | 2,6 % |
| G09 Koulutus | 14 888 | 2 679 | 10,4 % |
| G10 Sosiaaliturva | 63 141 | 11 363 | 44,1 % |
Suomen julkiset menot vuonna 2022 (milj. €)
Julkisten menojen kansainvälinen vertailu
Julkisten menojen taso ja sisältö vaihtelevat eri maissa. Erojen taustalla ovat maiden historia sekä poliittiset päätökset, joilla on vaikutettu siihen, mitä palveluja julkinen sektori tarjoaa ja miten esimerkiksi tuloja ja kulutusta verotetaan.
Maiden välille luo eroja myös niiden erilaiset tavat jakaa julkista tukea yhteiskunnalle. Tuki voidaan myöntää esimerkiksi verovähennyksenä tai suorana tulonsiirtona, kuten esimerkiksi lapsilisät. Jälkimmäisessä tapauksessa julkisen menot ovat suuremmat kuin ensimmäisesä vaihtoehdossa.
Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen on kasvanut Euroopassa ja monissa muissakin teollisuusmaissa trendinomaisesti lähes koko 1900-luvun. Voimakkain kasvu ajoittui 1960‒1980 -luvuille.